Metsäomaisuuden tasearvojen määrittämisessä yhtiökohtaisia eroja
Puustolle laskettu käypä arvo pitää sisällään monta oletusta 17.9.2009
Metsäalan yritysten metsäomaisuudestaan tekemät käyvän arvon laskelmat sisältävät yhtiökohtaisia eroja, mikä seikka vähentää jossain määrin kyseisten yhtiöiden tilinpäätösten vertailukelpoisuutta, ilmenee Ernst & Youngin uudesta selvityksestä.
– Puusto on IFRS-standardien mukaan biologinen hyödyke, joka tulee arvostaa taseessa käypään arvoon vähennettynä arvioiduilla myyntiin liittyvillä menoilla. Standardit eivät kuitenkaan kerro yksityiskohtaisesti, miten kyseinen arvo tulisi laskea. Näin ollen yhtiöt joutuvat käyttämään laskelmissaan harkintaa, millä on vaikutusta laskelmien lopputulokseen, painottaa IFRS-asiantuntija, partneri Mikko Järventausta Ernst & Youngilta.
Käypää arvoa laskettaessa tehdään kassavirtalaskelma, joka kattaa puuston kasvuajan. Laskelmaa varten tarvitaan muun muassa arvio puuston kasvusta, käyttötarkoituksesta, hintakehityksestä sekä metsänhoitomenoista. Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä puun kasvukausi on jopa 100 vuotta, joten laskelmassa ennustetaan kehitystä pitkälle tulevaisuuteen.
Vaikka pohjoismaiset yhtiöt ovat vähentäneet metsäomistuksiaan viime vuosina, on niillä yhä merkittäviä metsäeriä taseissaan. Esimerkiksi ruotsalaiset Bergvik ja SCA lukeutuvat Euroopan suurimpiin metsäomistajiin. Myös suomalaisilla yhtiöillä on metsäomistuksia paitsi Suomessa myös Kiinassa ja Etelä-Amerikassa.
– Metsäyhtiöt ovat melko velkaisia yhtiöitä. Jos metsän arvo niiden taseissa laskisi esimerkiksi puun myyntihintojen pitkäaikaisen laskun myötä, sillä voisi olla vaikutusta omavaraisuuteen ja sitä kautta mahdollisesti rahoituksen hintaan ja saatavuuteen, Järventausta muistuttaa.
Puun myyntihinnan arviointi laskelman keskeinen osatekijä
Selluksi keitettävästä puusta maksetaan aivan eri hinta kuin tukkipuusta, josta tehdään sahatavaraa. Metsäalan asiantuntijat ennakoivat metsän ja puun käyttötapojen muuttuvan tulevina vuosina. Esimerkiksi puun kasvava käyttö biopolttoaineena voi vaikuttaa arvaamattomasti hintakehitykseen. On myös arvioitu, että ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Pohjoismaissa puun kasvuvauhtiin ja käyttötapaan jo yllättävän lyhyellä aikavälillä.
Raporttia varten tutkitut yhtiöt perustavat kassavirtalaskelmissa käyttämänsä hinnat vallitsevaan hintatasoon ja hintakehityksen ennusteisiin. Vallitsevan hintatason määrittämisessä ne käyttävät eripituisia jaksoja.
– Hinta-arviolla on merkittävä vaikutus käypään arvoon. Onkin hieman yllättävää, miten vähän yhtiöt avaavat tekemiensä arvioiden perusteita tilinpäätöksissään, Järventausta huomauttaa.
Diskonttokorolla on huomattava vaikutus
Kassavirtalaskelmassa metsästä kertyvät rahat lasketaan nykyarvoon diskonttokoron avulla. Laskelmat eroavat merkittävästi jo laskentakauden osalta: Ruotsissa laskelmien kasvukaudeksi on vakiintunut sata vuotta, kun taas Suomessa ajatellaan, että 70 vuosirengasta riittää.
– Pohjoismaisten metsäyhtiöiden käyttämät diskonttokorot sijoittuivat 5,50–7,50 prosentin haarukkaan. Yhtiöt ilmoittavat käyttämänsä korot joko ennen veroja tai verojen jälkeen, mikä heikentää korkojen vertailukelpoisuutta. Yhtiöiden esittämien herkkyysanalyysien mukaan jo puolen prosenttiyksikön muutoksella on olennainen vaikutus metsäomaisuuden arvoon, sanoo tutkimuksen toinen tekijä, IFRS-asiantuntija Kristina Sandin.
Pohjois-Amerikan metsäyhtiöt samojen arvostuskysymysten edessä
Arvostuskysymykset ovat ajankohtaisia paitsi Pohjoismaissa myös Pohjois-Amerikassa, jossa suuret metsäyhtiöt ovat siirtymässä tai suunnittelevat siirtyvänsä US GAAP -normistosta IFRS-standardien käyttöön. Samalla ne joutuvat hylkäämään hankintamenopohjaisen arvostuksen ja pohtimaan omia käypiä arvojaan.
– Oli mielenkiintoista havaita, miten suuri kirjo yhtiöiden välillä on muutamissa perusasioissa, kuten myyntihintojen määrittämisessä ja korkokannassa. Metsäomaisuutta arvostettaessa käypää arvoa oikeampi termi olisikin tällä hetkellä ”yrityskohtaiseen malliin perustuva arvo”, Järventausta pohtii.
Ernst & Youngin ”Fair value measurement of standing forest” -selvitystä varten analysoitiin ja vertailtiin merkittävien pohjoismaisten metsäyhtiöiden tilinpäätöksiä sekä haastateltiin yhtiöiden käyvän arvon laskennasta vastaavia asiantuntijoita.
Lue Fair value measurement of standing forest -raportti. (pdf, 1mb)
Lisätietoja:
Mikko Järventausta , partneri, KHT, Ernst & Young Oy,
puhelin 040 867 5656
Kristina Sandin , KHT, Ernst & Young Oy,
puhelin 040 779 8892
Ernst & Young
Ernst & Young on johtava maailmanlaajuinen tilintarkastuksen, verokonsultoinnin, yritysjärjestelyiden, liikkeenjohdon konsultoinnin ja liikejuridiikan asiantuntija. Yhteiset arvot ja vahva sitoutuminen laatuun muodostavat perustan 135 000 ammattilaisemme kansainväliselle yhteistyölle. Vaikutamme henkilöstömme ja asiakkaidemme sekä meitä ympäröivän yhteiskunnan kasvuun ja kehitykseen tunnistamalla mahdollisuudet ja tukemalla tavoitteiden toteuttamisessa. Lisätietoja löydät osoitteesta www.ey.com/fi.
