Lehdistötiedote

Yritysjohdon tulospaineet linkittyvät korruptioon: jopa 36 prosenttia talousjohtajista valmiita sallimaan epäeettisen toiminnan

  • Jaa

19.4.2016 EY:n tuoreen väärinkäytöksiä ja korruptiota luotaavan kansainvälisen tutkimuksen mukaan yrityksille on yhä tärkeämpää ymmärtää liikekumppaneidensa todelliset omistussuhteet ja -taustat. Laajentamisvaiheessa monien riskitekijöiden kartoittaminen kuitenkin yrityksiltä unohtuu. Ehkä hälyttävintä tutkimuksessa oli ristiriita korostuneen läpinäkyvyyden tarpeen ja oman epäeettisen toiminnan hyväksymisen välillä. Kaikista vastaajista 42 % ja peräti 36 % talousjohtajista oli valmiita hyväksymään epäeettisen toiminnan, jotta yritys yltäisi taloudellisiin tavoitteisiinsa.

EY:n Global Fraud Survey 2016: Corporate misconduct – individual consequences -tutkimus selvitti loka-tammikuussa 62 maan lähes 3 000 yritysjohtajan suhtautumista korruptioon ja väärinkäytöksiin. Peräti 91 % kansainväliseen tutkimukseen vastanneista nosti esiin todellisten omistustaustojen selvittämisen tärkeyden liiketoimintaa tehdessä.

- Maailmalla viranomaiset ja markkinoita valvovat tahot edellyttävät yrityksiltä monenlaisia korruptiota ja lahjontaa ehkäiseviä sisäisiä ja ulkoisia toimenpiteitä. Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole saman lailla nähty tarvetta selvitystoimenpiteille eikä suomalaisyrityksissä ole näin ollen totuttu varmistamaan, tehdäänkö kauppaa kriteerit täyttävien tahojen kanssa. Suomalaisyritysten oman edun nimissä niiden kannattaisi kuitenkin mieluummin olla proaktiivisia toimissaan, sillä lainvalvojien toimenpiteet ovat kansainvälisesti lisääntymään päin, sanoo EY:n Suomen Forensic tiimin johtaja Markus Nylund.

Laajentuminen uusille markkinoille on monen yrityksen kasvun lähtökohtana. Kasvuhalukkuus tuo kuitenkin mukanaan uusia riskejä, joita ei aina ymmärretä huomioida. Tutkimuksen mukaan yksi viidestä ei selvitä lainkaan asiakkaiden, toimittajien ja yhteistyökumppaneidensa taustoja, kolmasosa ei läpikäy maahan tai toimialaan liittyviä korruptioriskejä ennen investointipäätösten tekemistä ja vain puolet hyödyntää teknologiaratkaisuja, kuten väärinkäytöksiä haarukoivaa data-analytiikkaa riskien vähentämiseksi.

- Suomessa tilanne on vieläkin huonompi. Meillä vain noin kymmenesosa selvittää liikekumppaneidensa omistussuhteet ja -taustat, Nylund kertoo tuloksista.

Korruptio pitää pintansa

Tutkimuksesta ilmeni, että jopa 42 % kaikista vastaajista ja peräti 36 % talousjohtajista oli valmiita hyväksymään epäeettisen toiminnan, jotta yritys yltäisi tavoitteisiinsa. Taloushallinnossa työskentelevistä 16 % hyväksyisi lahjonnan liiketoiminnan edistämiseksi, talousjohtajistakin 13 %. Lähes joka kymmenes olisi valmis väärentämään sopimuspäivämääriä.

Yksikään tutkimukseen vastanneista 50 suomalaisjohtajasta ei uskonut korruptioon Suomessa, kun taas kaikista vastaajista keskimäärin 39 % koki lahjonnan ja korruption rehottavan maassaan. Vuosien 2014 ja 2012 vastaavissa tutkimuksissa kansainväliset luvut olivat samalla 38 prosentin tasolla, joten korruptio ei näyttäisi ainakaan vähentyneen. Kansainvälisesti jopa 32 % yritysjohtajista kertoo olevansa huolissaan oman työpaikkansa mahdollisesta osallisuudesta lahjontaan tai korruptioon.

Vastaajien mielestä (83 %) syytteiden nostaminen edistää korruption kitkemistä. Silti kasvavien markkinoiden, kuten Brasilian (70 %) sekä Afrikan ja Itä-Euroopan (56 %), osalta yritysjohto koki, etteivät viranomaistoimet ole aikaansaaneet haluttua vaikutusta.

- Paras tapa, jolla yritykset voivat itse vaikuttaa laittoman toiminnan kitkemiseen on huomion siirtäminen omaan toimintaan. Vaatimuksenmukaisuus (compliance) ja toimenpiteet sen edistämiseksi pitää nostaa vahvasti johdon agendalle.  Data-analytiikan avulla on mahdollista saada kiinni monia riskejä ja tutkia epäilyttäviä tapauksia, Nylund korostaa ja muistuttaa alkuvuodesta julkaistun EY:n 2016 Global Forensic Data Analytics -selvityksen tuloksista. Sen mukaan 74 % ylimmästä johdosta tunnisti tarpeen kehittää väärinkäytöksiä luotaavia ja niiden raportointiin liittyviä prosesseja, kuten data-analytiikkatyökaluja.

Edellä mainittujen keinojen lisäksi Nylund korostaa ilmiantokanavien tärkeyttä. EY:n Global Fraud Survey 2016 -tutkimuksen mukaan 55 prosentilla vastaajien yrityksistä oli käytössä ilmiantokanava.

- Maailmalla yritysten ilmiantokanavat mielletään tärkeimmäksi tavaksi päästä kiinni korruptioon ja väärinkäytöksiin. Suomessa näihin suhtaudutaan nihkeämmin, vaikka esimerkiksi Association of Certified Fraud Examinersin vuoden 2014 tutkimuksesta oli nähtävissä, että suurin osa väärinkäytöstapauksista ilmenee ilmiannon kautta, Nylund sanoo.

Aina ilmiantoja ei kuitenkaan uskalleta tehdä. Merkittävimmäksi esteeksi tutkimuksessa mainittiin lojaalius: 18 prosenttia ei ilmiantaisi väärinkäytöksiä lojaaliudesta työkavereita ja 19 prosenttia yritystä kohtaan. Vastaavat luvut Suomen osalta olivat 2 ja 4 prosenttia, mikä kertoo suomalaisten vahvasta halusta toimia oikein.

Lisätietoja:
EY:n Executive Director Markus Nylund, puh. 040 532 2098, markus.nylund@fi.ey.com
Viestintäpäällikkö Katriina Puro, puh. 0400 791 537, katriina.puro@fi.ey.com

Tutkimus luettavissa täältä


EY lyhyesti
EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti, joka tarjoaa Suomessa lisäksi liikejuridiikan palveluita. Näkemyksemme ja korkealaatuiset palvelumme vahvistavat luottamusta pääomamarkkinoiden ja talouden toimintaan kaikkialla maailmassa. Kasvatamme huippuosaajia, joiden yhteistyöllä lunastamme lupauksemme ja rakennamme parempaa työ- ja liike-elämää sekä toimivampaa maailmaa asiakkaillemme, omalle henkilöstöllemme ja yhteisöille, joissa toimimme. Lisätietoja löydät internetistä www.ey.com/fi. Voit myös seurata meitä Twitterissä: @EY_Suomi.