Lehdistötiedote

Suurten suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot kasvoivat 12 prosenttia viime vuonna

  • Jaa

21.6.2018 Suurissa suomalaisissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien kokonaisansioiden mediaani nousi 12 prosenttia 2,2 miljoonaan euroon vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna. Myös keskikokoisten ja pienten listayhtiöiden toimitusjohtajien kokonaisansiot nousivat – keskikokoisissa 7 prosenttia 640 000 euroon ja pienissä yhtiöissä 5 prosenttia 290 000 euroon. Tiedot käyvät ilmi konsulttiyhtiö EY:n vuosittain julkaisemasta ylimmän johdon palkitsemisraportista.

Toimitusjohtajien kokonaisansiot koostuvat tyypillisesti palkasta, eduista, lyhyen ja pitkän aikavälin kannustinohjelmista sekä mahdollisesta lisäeläkkeestä. Kokonaispalkka on toimitusjohtajalla yleensä merkittävästi johdon jäsenen keskimääräistä kokonaispalkkaa korkeampi, tosin pienissä pörssiyhtiöissä toimitusjohtajat tienasivat keskimäärin suuryhtiöiden johtoryhmäläisiä vähemmän.

Palkitsemisjärjestelmissä korostuvat nyt pitkän aikavälin kannustimet

Konsulttiyhtiö EY:n julkaisemasta Executive and Board Remuneration in Finland 2015-17 -raportista käy ilmi, että lyhyen aikavälin kannustimista maksetut palkkiot suhteessa peruspalkkaan ovat hieman laskeneet edellisvuoteen verrattuna riippumatta yhtiön
koosta. Pitkän aikavälin kannustimista maksetut palkkiot ovat nousseet selvästi suurissa
pörssiyhtiöissä, erityisesti johtoryhmän jäsenillä.

Suurissa pörssiyhtiöissä toimitusjohtajien muuttuvan palkitsemisen osuus on huomattavasti suurempi kuin pienissä ja keskisuurissa. Suurissa yhtiöissä toimitusjohtajan mediaanikompensaatio koostuu 45% peruspalkasta ja luontoisetuuksista, 22% lyhyen aikavälin kannustimista ja 33% pitkän aikavälin kannustimista. Suuret ja keskisuuret yhtiöt maksoivat toimitusjohtajalleen noin kolme kertaa ja pienet yhtiöt noin 2 kertaan enemmän kuin johtoryhmän jäsenelleen keskimäärin.

- Suurten suomalaispörssiyhtiöiden johdon palkitsemisjärjestelmissä korostuvat tällä hetkellä pitkän aikavälin kannustimet. Tämä johtuu siitä, että entistä suurempi osa suurista yrityksistä on saavuttanut positiivisessa taloustilanteessa pitkän aikavälin tavoitteet paremmin. Toisaalta pienten ja keskisuurten yhtiöiden osalta vahva taloustilanne ei ole toistaiseksi heijastunut pitkän aikavälin kannustimista maksettujen palkkioiden kasvuna. Odotan tämän kuitenkin muuttuvan varsinkin keskisuurissa yhtiöissä, kun yleisesti käytössä olevat vuosittain alkavat pitkän aikavälin suoriteperusteiset osakepalkkio-ohjelmat rullaavat eteenpäin ja myös uudet listautujat alkavat maksamaan palkkioita pitkän aikavälin kannustinohjelmistaan. Vaikuttaa siltä, että lyhyen aikavälin kannustimien osalta trendinä edellisvuoteen verrattuna on ollut tavoitteenasetannan haastavuuden kiristäminen, joka on johtanut lyhyen aikavälin kannustimista maksettavien palkkioiden laskuun suhteessa peruspalkkaan, sanoo henkilöstöön ja palkitsemiseen liittyvistä konsultointipalveluista Suomessa vastaava johtaja Hannu Tyyskä EY:ltä.

Suoriteperusteiset osakepalkkio-ohjelmat olivat selvästi suosituimpia suurissa ja keskisuurissa yrityksissä. Pienissä yrityksissä yleisimpiä olivat osakeoptio-ohjelmat. Kun yritykset tänä päivänä suunnittelevat johdon kannustinohjelmia, pohtivat he ensisijaisesti sitä, miten kannustimet yhdistetään yrityksen arvonmuodostukseen.

- Yleisimmin käytetyt mittarit lyhyen aikavälin kannustinjärjestelmissä liittyivät kannattavuuteen, erityisesti liikevoittoon ja käyttökatteeseen. Pitkän aikavälin kannustinjärjestelmät keskittyvät pääasiassa kannattavuuteen, osakkeen kokonaistuottoon ja osakekurssin kehitykseen. Maailmalla suositun suhteellisen osakkeen kokonaistuoton käyttö on yleistynyt ja sitä käyttää tällä hetkellä kuusi suomalaista pörssiyhtiötä. Uskon, että suhteellisen osakkeen kokonaistuoton käyttö ylimmän johdon palkitsemismittarina tulee yhä edelleen lisääntymään Suomessa Shareholders’ Rights Direktiivin myötä, kun osakkeenomistajat pääsevät jatkossa päättämään ylimmän johdon palkitsemisesta yhtiökokouksessa, sanoo Tyyskä.

Hallituspalkkioissa ei suuri muutoksia

Suomalaisten pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenilleen maksamissa hallituspalkkioissa ei ole tapahtunut suurta muutosta 2015 - 2017 välisenä aikana. Hallituksen puheenjohtajan mediaanipalkkio suurissa yhtiöissä oli 101 000 euroa, keskikokoisissa yhtiöissä 55 000 euroa ja pienissä yhtiöissä 36 000 euroa vuonna 2017.

Vastaavasti hallituksen jäsenen mediaanipalkkiot olivat noin puolet puheenjohtajan palkkiosta: 52 000 euroa suurissa, 28 000 euroa keskikokoisissa ja 19 000 euroa pienissä yhtiöissä.

Enemmän naisia yritysten hallituksissa kuin johdossa

Listatuissa suomalaisyrityksissä oli vuonna 2017 naisjäseniä 90 prosentissa hallituksista ja 80 prosentissa johtoryhmistä. Luvut ovat lähes identtiset vuoden 2016 lukujen kanssa. Suomen pörssiyhtiöstä kahdellatoista oli naistoimitusjohtaja viime vuonna, kun luku edellisenä vuonna oli kuusi.

Naisten mediaaniosuus hallituksissa vaihtelee 20 prosentin ja 33 prosentin välillä riippuen yhtiön koosta. Suurissa yhtiöissä naisten osuus hallituksissa on yleisempää. Vastaavasti naisten mediaaniosuus johtoryhmissä on noin 20 prosentin tietämissä kaikissa yrityskokoluokissa.

- Naisten osuus yhtiöiden hallituksissa on suurempi kuin naisten osuus johtoryhmissä. Syynä tähän voi olla se, että naisten määrää hallituksissa seurataan tarkemmin ja siitä viestitään enemmän. Toisaalta myös suomalainen hyvä hallintotapa edellyttää selvitystä, mikäli naisia ei ole hallituksessa. Samaa ei vaadita johtoryhmien osalta. Yritysten kannattaisi kuitenkin panostaa johdon sukupuolijakaumaan, sillä tutkimusten mukaan 30 prosentin lisäys naisten osuudessa yrityksen johdossa voi lisätä yrityksen kannattavuutta jopa 6 prosenttiyksiköllä, Tyyskä sanoo viitaten EY:n ja The Peterson Institute for International Economicsin raportin tuloksiin vuodelta 2016.

Suomalaisten listattujen yhtiöiden hallitusten ja johtoryhmien jäsenet ovat valtaosin kansallisuudeltaan suomalaisia. Ulkomaalaisten mediaaniosuus hallituspaikoilla oli pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä 0 prosenttia ja suurissa yhtiöissä 38 prosenttia. Ulkomaalaisten mediaaniosuus johtoryhmissä oli pienissä ja keskisuurissa yhtiöissä 0 prosenttia ja suurissa yhtiöissä 29 prosenttia.
EY:n raportti toteutettiin julkisista lähteistä vuosilta 2015–2017 kootuista tiedoista. Tutkimuskohteena olivat Helsingin pörssiin listautuneet pienet, keskisuuret ja suuret yhtiöt pois lukien First North -listalla olevat yhtiöt.
 

Lue raportti täältä.

Lisätietoja:

Hannu Tyyskä, Senior Manager, EY, hannu.tyyska@fi.ey.com, 050 544 6623
Hannele Lindell, Markkinointi- ja viestintäjohtaja, EY, hannele.lindell@fi.ey.com, 040 506 8456