The better the question. The better the answer. The better the world works. У вас есть вопрос? У нас есть ответ. Решая сложные задачи бизнеса, мы улучшаем мир. У вас є запитання? У нас є відповідь. Вирішуючи складні завдання бізнесу, ми змінюємо світ на краще. Meilleure la question, meilleure la réponse. Pour un monde meilleur. 問題越好。答案越好。商業世界越美好。 问题越好。答案越好。商业世界越美好。

Does the speed of change blur or sharpen your focus?

Sumentaako vai terävöittääkö muutoksen vauhti fokustasi?

EY Growth Barometer 2018
Finland

EY:N KASVUBAROMETRI 2018
Suomi

Home Home | English English | Finnish suomeksi

How Finland’s resurgent middle market is looking beyond its borders to accelerate growth

Finland’s entrepreneurial middle market is riding a wave of optimism, targeting growth, harnessing talent and adopting artificial intelligence to transform its business models, EY Growth Barometer 2018 reveals. In common with many small economies, Finland has a history of looking beyond its borders for growth, an enviable heritage of innovation and a strong rising trend for entrepreneurship: now its company leaders are growing strongly on these robust foundations.

EY Growth Barometer survey methodology

EY commissioned Euromoney Institutional Investor Thought Leadership to undertake an online survey of 2,766 C-suite (60% CEOs, founders or managing directors) in companies from 21 countries and with annual revenues of US$1m-US$3b. The survey was conducted from 15 January-1 March 2018. EY further invited the network of EY Entrepreneur Of The Year alumni from across the globe to take the survey. The survey was available in English and six other languages. Further in-depth interviews were carried out during March-April 2018 to provide additional specific insights.

Contact

EY - Matti Copeland

Matti Copeland
Executive Director, Business Development
Ernst & Young Oy, Finland

Suomalaiset keskisuuret yritykset tähyilevät ulkomaille kasvun vauhdittamiseksi

EY:n vuoden 2018 kasvubarometri paljastaa suomalaisten keskisuurten yritysten ratsastavan optimismin aallonharjalla: ne tähtäävät kasvuun, hyödyntävät monipuolista osaamista ja ottavat tekoälyä käyttöön omien liiketoimintamalliensa muuttamiseksi. Monien muiden pienten talousalueiden tavoin suomalaisilla on tapana katsoa maarajojen yli hakiessaan kasvua. Yhteistä vastaavien alueiden kanssa on myös kadehdittava innovaatioperintö sekä voimakkaasti kasvava trendi yrittäjyyteen: suomalaiset yritysjohtajat luovat nyt vahvaa kasvua tälle perustalle.

EY:n kasvubarometri - tutkimusmenetelmä

EY teetti Euromoney Institutional Investor Thought Leadershipillä verkkokyselytutkimuksen, johon osallistui 2 766 ylimmän johdon edustajaa (joista 60 % toimitus- tai pääjohtajia tai perustajia) 21 eri maasta. Vastaajayritykset olivat liikevaihdoltaan miljoonan ja kolmeen miljardin Yhdysvaltain dollarin väliltä. Tutkimus suoritettiin 15. tammikuuta – 1. maaliskuuta 2018. EY kutsui lisäksi maailmanlaajuisen EY Entrepreneur Of The Year -alumniverkostonsa osallistumaan kyselyyn. Kyselytutkimukseen oli mahdollista vastata englanniksi tai kuudella muulla kielellä. Tarkentavia haastatteluita tehtiin vuoden 2018 maalis-huhtikuussa lisänäkemysten saamiseksi.

Ota yhteyttä

EY - Matti Copeland

Matti Copeland
Executive Director, Business Development
Ernst & Young Oy

Growth strategies

Kasvustrategiat

Business confidence has returned to Finland. With the economy growing in 2017 at its fastest rate for seven years,1 9 out of 10 (90%) of the country’s middle-market companies expect to grow at 6% or above this year, according to the EY Growth Barometer. This is well beyond the International Monetary Fund’s 2018 GDP growth forecast of 2.6%.2

Revenue growth projections

This chart shows growth expectations for 2017 and 2018, ranging from negative growth to growth above 50%, including year-on-year percentage point changes.

EY - Revenue growth projections

Reflecting Finland’s relatively small population, business leaders are looking outward for growth. Almost one in four (24%) cite entry into new overseas markets as their strategic growth priority. In line with these international aspirations, 23% say they prioritize overseas markets when evaluating new business opportunities, with 37% expecting to get more than one-fifth of their revenue from exports this year, up from 34%. After overseas expansion, Finnish companies are looking to acquisitions and, reflecting the growth in industry convergence, expansion into adjacent sectors or activities (both with 23%).

A wave of growth optimism

Matti Copeland, EY says that having struggled to recover from the global financial crash of 2007–08, Finland is now riding on a wave of growth optimism. “A rise in earnings, alongside fast declining unemployment rates, is driving strength in domestic demand and the middle market is looking to expand foreign demand and increase competitiveness to boost exports.”

Luottamus talouteen on palannut Suomeen. Talouskasvu oli vuonna 2017 nopeinta seitsemään vuoteen1, ja EY:n vuoden 2018 kasvubarometrin mukaan yhdeksän kymmenestä (90 %) suomalaisesta keskisuuresta yrityksestä ennakoikin kasvavansa tänä vuonna 6 % tai enemmän. Tämä ylittää reippaasti kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n vuoden 2018 bruttokansantuotteen 2,6 %:n kasvun ennusteen.2

Liikevaihdon kasvuennusteet

Tämä kaavio kuvaa yritysten ennustamaa liikevaihdon kasvua vuosille 2017 ja 2018. Asteikko alkaa liikevaihdon laskusta ja päättyy yli 50 % vuosikasvuun. Kaaviossa esitetään myös ennusteiden muutos prosenttiyksikköinä.

EY - Liikevaihdon kasvuennusteet

Suomen suhteellisen pienestä markkinasta johtuen yritysjohto etsii kasvua maan rajojen ulkopuolelta. Miltei neljäsosa (24 %) mainitsee toiminnan aloittamisen uusilla ulkomaan markkinoilla tärkeimpänä kasvustrategianaan. Näiden kansainvälistymishaaveiden mukaista on myös se, että 23 % sanoo asettavansa ulkomaan markkinat etusijalle uusia liiketoimintamahdollisuuksia arvioidessaan; lisäksi 37 % olettaa yli viidenneksen tämän vuoden liikevaihdostaan tulevan viennistä, kun viime vuonna vastaava luku oli 34 %. Seuraavaksi tärkeimmät kasvustrategiat suomalaisilla keskisuurilla yrityksillä ovat yritysjärjestelyt, mikä heijastuu toimialakonvergenssin lisääntymisestä sekä liiketoiminnan laajentaminen naapuritoimialoille tai -liiketoimintaan (molemmat 23 %).

Kasvuoptimismin aalto

Suomen EY:llä liiketoiminnan kehityksessä työskentelevä johtaja Matti Copeland kertoo, että Suomi ratsastaa tällä hetkellä kasvuoptimismin aallonharjalla kamppailtuaan sitä ennen pitkään toipuakseen vuosien 2007–2008 maailmanlaajuisesta finanssikriisistä. "Tulojen nousu yhdessä nopeasti laskevan työttömyysasteen kanssa lisää kotimaista kysyntää, ja keskisuuret yritykset pyrkivät kasvattamaan ulkomaista kysyntää sekä lisäämään kilpailukykyään viennin vahvistamiseksi."

Challenges to growth

Kasvun haasteet

Reflecting their outward-looking focus, almost one in three (32%) of Finland’s middle market say slow/flat global growth is their greatest external risk — up 19 percentage points and above the rest of the world (25%). Slow/flat local growth, in contrast, is the main concern for just 11%, compared to 17% elsewhere. Interestingly, while the highest-rated demand from respondents in the rest of the world (29%) is lower corporation tax, this is cited by only 17% in Finland. EY’s Copeland comments: “Corporation tax went down from 24.5% to 20% several years ago. People tend to agree they can’t expect or ask for more.”

Externals risks to growth

This chart illustrates company leaders’ ranking of the key macro risks to growth.

EY - Externals risks to growth

Cash flow challenges

When it comes to operational challenges to growth, the main hurdle — in line with the rest of the world — is insufficient cash flow, up 27 percentage points to 40%. EY’s Copeland summarizes that Finland may be a victim of its own success. “We are experiencing faster than normal growth, which ties up capital and impacts on cash flow,” he says. “The shift from bricks and mortar to e-commerce is also changing historic patterns of cash flow. This is leaving a big funds gap for many organizations and creating pain points.” To ease this cash squeeze, and in line with the middle-market’s acquisition focus, more than one-third (37%) see economies of scale as the biggest productivity driver, significantly up on 2017 (21%) and elsewhere (28%).

Suomen rajojen ulkopuolelle kohdistuvaa huomiota kuvastaa myös tulos, jonka mukaan miltei kolmasosa (32 %) suomalaisista keskisuurista yrityksistä sanoo hitaan/nollatason maailmanlaajuisen kasvun olevan heidän suurin ulkoinen riskinsä – vastauksessa on nousua 19 prosenttiyksikköä edellisestä vuodesta ja se on muuta maailmaa (25 %) korkeampi. Hidas/nollatason paikallinen kasvu on sitä vastoin ensisijainen huolenaihe vain 11 %:lle suomalaisista muun maailman 17 %:iin verrattuna. Kiinnostavaa on, että kun muun maailman vastaajien (29 %) tärkein tarve on matalampi yritysverotus, suomalaisista sen mainitsee vain 17 %. Copeland kommentoi: "Suomessa yhteisöveroa laskettiin 24,5 prosentista 20 prosenttiin useita vuosia sitten. Ihmiset tuntuvat olevan yhtä mieltä siitä, etteivät he voi odottaa tai pyytää enempää."

Kasvun ulkoiset riskit

Tämä kaavio esittää yritysjohdon näkemyksen kasvun suurimmista makrotason riskeistä.

EY - Kasvun ulkoiset riskit

Kassavirtahaasteita

Mitä tulee kasvun operatiivisiin haasteisiin, Suomessa ensisijainen (40 %) este – linjassa muun maailman kanssa – on riittämätön kassavirta: vastauksessa on nousua 27 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Copeland arvelee Suomen olevan oman menestyksensä uhri. "Käynnissä on normaalia nopeamman kasvun vaihe, mikä sitoo pääomaa ja vaikuttaa kassavirtaan," hän sanoo. "Siirtymä fyysisistä toimitiloista verkkokauppaan muuttaa myös perinteisiä kassavirtamalleja. Sen johdosta monien organisaatioiden rahoitukseen syntyy isoja aukkoja, mikä luo kipupisteitä." Käteisahdingon helpottamiseksi ja linjassa keskisuurten yritysten yritysjärjestelyfokuksen kanssa yli kolmannes (37 %) vastaajista pitää mittakaavaetuja suurimpana tuottavuuden tehostajana. Määrä on selkeästi vuoden 2017 lukua (21 %) ja muun maailman lukua (28 %) korkeampi.

“A rise in earnings, alongside fast declining unemployment rates, is driving strength in domestic demand and the middle market is looking to expand foreign demand and increase competitiveness to boost exports.”

Matti Copeland

Executive Director, Business Development, EY

"Tulojen nousu yhdessä nopeasti laskevan työttömyysasteen kanssa lisää kotimaista kysyntää, ja keskisuuret yritykset pyrkivät kasvattamaan ulkomaista kysyntää sekä lisäämään kilpailukykyään viennin vahvistamiseksi."

Matti Copeland

Executive Director, Business Development, EY

Building stronger teams

Tiimien vahvistaminen

Having weathered a difficult economic period, and despite their ambitious growth targets, 47% are aiming to keep current staffing levels. However, almost one-third (30%) are planning to recruit more full-timers, suggesting that they believe their improved performance is sustainable.

Hiring plans

This chart illustrates companies’ hiring priorities and the use of artificial intelligence (AI) in 2017 and 2018, including year-on-year percentage point changes.

EY - Hiring plans

The Finnish C-suite has a strong sense of the optimum skill set: talent with the right skills is ranked the No.1 growth accelerator, cited by 33%, and the ideal organizational culture is one that attracts younger, digitally native talent. Despite this focus on capability, just 5% cite specialist skills as their strategic talent priority. Instead, an emphatic 40% plump for more diversity — up 27 percentage points on 2017. Although this mirrors the global trend (41%), Finland is already ahead of the pack in its boardroom gender mix, with 9% of respondents’ companies having female CEOs, compared with 3% elsewhere.

The country’s middle market also differs from its international peers in its perception of the global talent squeeze: just 7% cite a lack of skilled talent as their greatest challenge to growth, down 10 percentage points on 2017 and compared to 13% elsewhere. This may reflect the quality of the higher education and training system, which the World Economic Forum rates third in the world.3

Taloudellisesti vaikeasta jaksosta selvinneinä ja kunnianhimoisista kasvutavoitteista huolimatta 47 % vastaajista aikoo pitää henkilöstömääränsä nykyisellä tasolla. Miltei kolmannes (30 %) suunnittelee kuitenkin palkkaavansa lisää kokoaikaisia työntekijöitä, mikä viittaa tämän vastaajajoukon uskovan tulostensa parantumisen olevan pysyvää.

Rekrytointisuunnitelmat

Tämä kaavio kuvaa yritysten rekrytointiprioriteetteja ja tekoälyn käyttöä vuosina 2017 ja 2018, mukaan lukien muutokset prosenttiyksikköinä.

EY - Rekrytointi suunnitelmat

Suomalaisella yritysjohdolla on selkeä käsitys parhaan mahdollisen osaamisen merkityksestä: oikean osaamisen omaavat työntekijät ovat tärkein tekijä kasvun kiihdyttämiseksi (33 % mainitsee tämän), ja ihanteellinen organisaatiokulttuuri on sellainen, joka houkuttelee nuorempaa, diginatiivien sukupolveen kuuluvaa henkilöstöä. Tästä kykyihin ja valmiuksiin kohdistuvasta huomiosta huolimatta vain 5 % mainitsee erityisosaamisen strategisena prioriteettinaan henkilöstön osalta. Sen sijaan vakuuttava 40 %:n osuus vastaajista valitsee prioriteetikseen suuremman diversiteetin – kasvua 27 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Vaikka tämä heijastaakin maailmanlaajuista trendiä (41 %), Suomi on jo muita edellä, kun tarkastellaan sukupuolten tasa-arvoa yritysjohdossa: 9 %:lla vastaajien yhtiöistä oli naispuolinen toimitusjohtaja muun maailman 3 %:iin verrattuna.

Suomalaiset keskisuuret yritykset eroavat kansainvälisistä kumppaneistaan myös näkemyksessään työntekijäpulan suhteen: vain 7 % mainitsee osaavan henkilöstön puutteen suurimpana esteenä kasvulle, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2017, ja vähemmän kuin muun maailman 13 %. Vastaus saattaa heijastaa Maailman talousfoorumi WEFin maailman kolmanneksi parhaaksi3 rankkaaman korkeakoulutasoisen koulutuksen ja koulutusjärjestelmän korkeaa laatua.

Embracing business change

Liiketoimintaan liittyvät muutokset

Finland is not an early adopter of artificial intelligence (AI), with just 5% of respondents having adopted it so far, compared with 6% elsewhere. But things are set to change: within the next two years, a further 79% of respondents aim to use AI — 12 percentage points up on the rest of the world — with all but 2% of the Finnish cohort intending to have done so within five years. This is a huge turnaround on 2017 when more than six out of 10 (62%) of Finnish executives said they would never use robotic process automation.

The country’s middle market sees technology as a great enabler. Tech ranks second as a driver of improved productivity, cited by more than one in five (22%), after economies of scale. The country’s C-suite also downplays tech disruption, with only 10% ranking it as their primary operational growth challenge, compared to 18% elsewhere.

However, when it comes to major tech investment, business leaders still focus on the more traditional roles of IT, with the greatest number (31%) looking to improve financial data. However, 36% have the more mature aims of investing in tech to either create new business models, which opens up opportunities for business reinvention and transformation, or to improve the customer experience.

World-class innovators

Finland has a strong reputation for innovation, coming seventh in the 2018 Bloomberg Innovation Index, ahead of the US, the UK and China.4 In line with a global shift, and contrary to the traditional view that red tape stifles creativity, the Finnish C-suite ranks regulation as the primary driver of innovation (27%, up 10 percentage points on 2017). More regulation is also the top-ranked way that respondents consider that government could boost growth, cited by 21%, above the rest of the world (18%).

Norsepower, a clean technology and engineering company that provides auxiliary wind propulsion for the maritime industry, is one Finnish business that has benefited from regulation — so far. Tuomas Riski, co-founder and CEO, says: “Environmental regulation has played a role in supporting our story and the market opportunity. But if environmental regulation doesn’t develop as expected then that is a risk that could impact our market.”

The customer has a mixed impact on innovation. Customer demand is ranked just third as an innovation driver, down 13 percentage points on 2017. In contrast, and indicative of a more contemporary approach to R&D, using customer data is the highest-ranked way of increasing innovation, up 15 percentage points to 30%. Norsepower has itself leveraged customer input, as Riski explains: “Most of the early technology has been developed by our team and then enhanced further through constant interaction with our customers.”

The potential power of failure

In another example of how Finnish business is evolving with leading practice, companies are realizing that failure can be the route to success. Cultivating an experimental culture where staff are not afraid to fail is the main approach to increasing innovation for 23% of respondents, compared to 15% elsewhere. EY’s Copeland explains: “It used to be almost unacceptable to talk about failure in business. However, we are seeing a new approach to entrepreneurial activity, where a number of prominent businesspeople are speaking openly about failure as a good thing and a vital contributor to success.”


Suomalaiset keskisuuret yritykset eivät ole edelläkävijöitä tekoälyn suhteen: vain 5 % vastaajista on tähän mennessä ottanut sen käyttöön muun maailman 6 %:iin verrattuna. Tilanne on kuitenkin muuttumassa: 79 % muista suomalaisvastaajista aikoo ottaa tekoälyn käyttöön seuraavien kahden vuoden aikana, mikä on 12 prosenttiyksikköä enemmän muuhun maailmaan verrattuna. Lisäksi, kahta prosenttia lukuun ottamatta kaikilla muilla suomalaisilla vastaajilla on aikomus aloittaa tekoälyn käyttö viiden vuoden sisällä. Tämä on valtava muutos vuoteen 2017 verrattuna, jolloin yli kuusi kymmenestä (62 %) suomalaisjohtajista sanoi, etteivät he koskaan siirtyisi ohjelmistorobotiikan käyttöön.

Suomalaiset keskisuuret yritykset näkevät teknologian loistavana mahdollistajana. Yli viidennes (22 %) vastaajista nimeää teknologian tuottavuutta parhaiten parantavaksi tekijäksi, mikä on toiseksi eniten heti mittakaavaetujen jälkeen. Yritysjohto myös vähättelee teknologiamurroksen tuomia haasteita: vain 10 % pitää sitä ensisijaisena operatiivisena kasvun haasteena muun maailman 18 %:iin verrattuna.

Suurissa teknologiainvestoinneissa yritysjohtajat kuitenkin keskittyvät tietotekniikan perinteisempiin rooleihin: eniten (31 %) vastaajat edelleen pyrkivät investoinneillaan parantamaan taloudellista dataa. Yhteensä 36 %:lla on kuitenkin kypsempiä näkemyksiä: he aikovat investoida teknologiaan joko uusien liiketoimintamallien luomiseksi – mikä luo mahdollisuuksia liiketoiminnan uudistamiselle ja transformaatiolle – tai asiakaskokemuksen parantamiseksi.

Maailmanluokan innovointia

Suomella on vahva maine innovaatioiden saralla, ja se sijoittuukin seitsemänneksi Bloombergin vuoden 2018 innovaatioindeksissä Yhdysvaltojen, Britannian ja Kiinan edelle.4 Linjassa maailmanlaajuisen muutoksen kanssa sekä poiketen perinteisestä ”paperisota tukahduttaa luovuuden” -näkemyksestä, suomalaisten keskisuurten yritysten johto pitää sääntelyä ensisijaisena innovaatioita vauhdittavana tekijänä (27 %, nousua 10 prosenttiyksikköä vuodesta 2017). Suurempi sääntelyn määrä on myös se listan kärkeen noussut tapa, jolla valtio suomalaisten vastaajien (21 %) mielestä voisi tehostaa kasvua – verrattuna muun maailman 18 %:iin.

Norsepower, meriteollisuudelle tuulesta lisätyöntövoimaa toimittava clean tech -insinööritalo on yksi suomalaisista yrityksistä, jotka ovat hyötyneet sääntelystä – ainakin tähän asti. Tuomas Riski, toimitusjohtaja ja yksi perustajista, sanoo: "Ympäristösääntely on tukenut tarinamme rakentamista ja mahdollisuuksiamme markkinoilla. Mutta ympäristöön liittyvän sääntelyn kehittyminen odotustemme vastaisesti on riski, joka saattaa vaikuttaa markkinaamme.”

Asiakkailla on kahtalainen vaikutus innovaatioihin. Vain kolmannes vastaajista ajattelee asiakaskysynnän olevan innovaatioita vauhdittava tekijä, luku on laskenut 13 prosenttiyksikköä vuodesta 2017. Asiakastietojen käyttöä sitä vastoin – antaen osviittaa nykyaikaisemmasta lähestymistavasta tutkimukseen ja kehitykseen – pidetään tärkeimpänä tapana lisätä innovaatioita: nousua on 15 prosenttiyksikköä 30 %:iin. Norsepower on hyödyntänyt tuotekehityksessä asiakkaitaan. Riski selittää: "Oma tiimimme on kehittänyt suurimman osan alkuvaiheen teknologiasta, ja sitä on sitten parannettu entisestään jatkuvan asiakkaiden kanssa tapahtuvan vuorovaikutuksen kautta."

Epäonnistumisen potentiaalinen voima

Toinen esimerkki siitä, miten suomalaiset yritykset kehittyvät luoden parhaita käytäntöjä, on se, että yritykset alkavat ymmärtää epäonnistumisen voivan olla matkalippu menestykseen. 23 %:lle suomalaisvastaajista muun maailman 15 %:iin verrattuna ensisijainen lähestymistapa innovaatioiden lisäämiseen on vaalia kokeilevaa kulttuuria, jossa epäonnistuminen ei pelota henkilöstöä. Copeland selittää: "Aikaisemmin ei oikeastaan ollut hyväksyttyä puhua liiketoiminnassa tapahtuneista epäonnistumisista. Nykyisin yritystoimintaan liittyy kuitenkin uudenlainen lähestymistapa, jossa tunnetut yritysjohtajat puhuvat avoimesti epäonnistumisesta, mainitsevat sen hyvänä asiana ja menestykselle ehdottoman tärkeänä tekijänä."