4 minuutin lukuaika 11 maaliskuuta 2020
forensic and integrity services

Pakolliseksi tulevan ilmoituskanavan hinta on pieni maineriskiin verrattuna

Kirjoittajat

Markus Nylund

EY Finland Forensics & Integrity Services Country Lead

Markus on erikoistunut väärinkäytös- ja riitatilanteiden selvittelyyn, ja haluaa näin auttaa organisaatioita eheyttämään liiketoimintatapojaan.

Mikko Ruotsalainen

EY Finland, Assurance, Forensic & Integrity Services, Senior Manager

Mikon erikoisalana on erilaisiin väärinkäytöksiin ja korruptioon liittyvät tutkinnat sekä sisäinen tarkastus. Mikolla on yli 15 vuoden kokemus sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.

4 minuutin lukuaika 11 maaliskuuta 2020
Samankaltaisia aiheita Tilintarkastus

Älykäs ilmoituskanavia koskeva lainsäädäntö luo organisaatioille kannustimen selvittää epäilyjä sisäisesti, ennen kuin ne päätyvät lehtien palstoille, kirjoittavat Markus Nylund ja Mikko Ruotsalainen.

S
uomessa tulevat vuoden 2021 loppuun mennessä pakollisiksi ilmoituskanavat, joilla voi ilmoittaa oman työpaikan sisäisistä väärinkäytöksistä. Velvoite ilmoituskanavasta perustuu viime vuonna annettuun EU-direktiiviin. Tällainen kanava tulee olla organisaatioissa, joilla on yli 50 työntekijää tai liikevaihto ylittää kymmenen miljoonaa euroa. Velvoite koskee myös kuntia, joissa on yli 10 000 asukasta.

Direktiivillä halutaan suojella ilmoituksien tekijöitä työnantajan vastatoimilta, jos he ovat ilmoittaneet havaitsemistaan väärinkäytöksistä siihen tarkoitettua kanavaa pitkin.

Se myös velvoittaa organisaatioita huolehtimaan ilmoituskanavan tietosuojasta, turvallisuudesta ja vastuullisuudesta riittävällä tasolla.

Ensimmäinen laki asiasta lienee Yhdysvaltojen kongressin säätämä Whistleblower Protection Law vuodelta 1778. Yhdysvaltojen armeijan sotilas Samuel Shaw oli ilmiantanut kommodori Esek Hopkinsin brittisotilaiden kidutuksesta ja tarvitsi suojaa Hopkinsin ajamaa kunnianloukkaussyytettä vastaan.

Vaikka yrityksissä tapahtuvat väärinkäytökset ovat onneksi useimmiten varsin toisenlaisia, on logiikka sama. Väärinkäytösepäilystä on pystyttävä ilmoittamaan ilman, että hyvässä uskossa olevalle ilmoittajalle koituu siitä seuraamuksia.

EU:n alueella väärinkäytöksistä ilmoittavien henkilöiden suojelua koskeva sääntely on ollut hajanaista ja vaihtelevaa, sen oltua pitkälti kansallisen lainsäädännön varassa.

Nyt voimaan tulevan direktiivin tarkoituksena on luoda samanlaista yhtenäistä ilmoittajansuojaa kuin Yhdysvalloissa vuonna 2012 voimaan tullut Dodd-Franck Act on tehnyt.

Tosin ilmoittajien palkitsemiseen prosentuaalisella osuudella organisaatiolle määrätystä yhteisösakosta tuskin tullaan Euroopassa menemään.

Direktiivi on tervetullut, sillä väärinkäytösten ilmoittamiseen on rohkaistava. Samalla sen tulisi tapahtua hallitusti, eikä vuotamalla anonyymisti arkaluontoisiakin tietoja suoraan julkisuuteen kuten erinäisissä viime vuosien ”leaks-skandaaleissa” on ollut tapana.

Älykäs ilmoituskanavia koskeva lainsäädäntö luo organisaatioille kannustimen selvittää epäilyjä sisäisesti, ennen kuin ne päätyvät lehtien palstoille.

"Olisi hölmöä olla hyödyntämättä informaatiota kattavasti."

Tässä piileekin mielestämme erinomainen tilaisuus tehostaa compliance-asioiden käsittelyä – tai ylipäänsä tuoda ne pöydälle, jos aiemmin esimerkiksi väärinkäytöksiä ja lahjontaa on pidetty kaukaa haettuina riskeinä.

Koska organisaatioille syntyy nyt joka tapauksessa lakisääteinen velvollisuus järjestää epäilyjen ilmoituskanava, olisi suorastaan hölmöä olla hyödyntämättä sen tuomaa informaatiota kattavasti.

Aikaisessa vaiheessa tehdyllä huolellisella selvitystyöllä on pieni hintalappu verrattuna realisoituvaan maineriskiin tai muihin kustannuksiin.

Väärinkäytösepäilystä saadun ilmoituksen asianmukainen tutkiminen on myös laajempi signaali siitä, että yrityksen arvot ovat kohdallaan ja niiden mukaan myös käytännössä toimitaan.

Sellaista linjaa on helppo puolustaa, vaikka median suurennuslasin alle joskus joutuisikin.

Yhteenveto

Älykäs ilmoituskanava tarjoaa yrityksille mahdollisuudet compliance asioiden käsittelyn tehostamiseen ja kannustimen selvittää epäilyjä sisäisesti. Selvitystyöllä on pieni hinta verrattuna maineriskiin tai muihin kustannuksiin.

Tämä mielipidekirjoitus julkaistiin alunperin Kauppalehdessä 20.2.2020.

Tästä artikkelista

Kirjoittajat

Markus Nylund

EY Finland Forensics & Integrity Services Country Lead

Markus on erikoistunut väärinkäytös- ja riitatilanteiden selvittelyyn, ja haluaa näin auttaa organisaatioita eheyttämään liiketoimintatapojaan.

Mikko Ruotsalainen

EY Finland, Assurance, Forensic & Integrity Services, Senior Manager

Mikon erikoisalana on erilaisiin väärinkäytöksiin ja korruptioon liittyvät tutkinnat sekä sisäinen tarkastus. Mikolla on yli 15 vuoden kokemus sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.

Lisää aiheesta Tilintarkastus