Tilintarkastus murroksessa

EY:n Audit Partner Antti Suominen kertoo Futucast-podcastissa tilintarkastusalan nykyhetkestä ja tulevaisuudesta. Mitä hyötyä alan digitalisoitumisesta on ja mikä on ihmisen rooli jatkossa? Miten vastuullisuutta varmennetaan?

Audit Partner Antti Suominen on työskennellyt tilintarkastajana jo noin 20 vuotta, joista suurimman osan EY:n palveluksessa. Tilintarkastajan tehtävänä on analysoida ja varmentaa taloudellista tietoa lain määrittämiä standardeja hyödyntäen. Työssä käydään läpi taloudellisen raportoinnin prosesseja ja pyritään ymmärtämään, kuinka yritys tuottaa lukunsa ja kuinka luotettavia prosessit ovat, mikä puolestaan auttaa varmistamaan tilinpäätöksen oikeellisuutta. Tilintarkastus on ensisijaisesti tiimityöskentelyä ja asiakaspalvelua. Tiimit koostuvat niin Entry Level -tason vasta-aloittaneista kuin erityisasiantuntijoista, ja asiakkuuksia on niin paikallisella kuin globaalilla tasolla.

Digitalisaatio ravistelee perinteikästä alaa

Teknologisen kehityksen huima vauhti näkyy myös tilintarkastusalalla. Automatisoidut toiminnanohjaus- ja raportointijärjestelmät sekä uudet tilintarkastuksessa käytettävät digitaaliset työkalut tuottavat nopealla syklillä valmiimpaa informaatiota, joka vähentää manuaalisen työn tarvetta. Tämä vapauttaa tilintarkastajien aikaa datan ymmärtämiselle, analysoimiselle ja kehitystyölle sekä harkinnanvaraisten erien, kuten liikearvon, läpikäymiselle. Suominen toteaakin, että aikaa käytetään nykyään enemmän siihen, mikä tuottaa arvoa ja hyötyä asiakkaalle. Myös työn mittakaava on suurentunut, sillä monet suomalaiset yritykset toimivat entistä globaalimmalla tasolla, ja yritykset nivovat yhteen parhaimmillaan satoja tilintarkastustiimejä ympäri maailman.

Suomisen huomauttaa, että automatisoitujen järjestelmien ja data-analyysin integroiminen itse tilintarkastustehtäviin ei kuitenkaan ole itsestään selvää. Haasteeksi muodostuu se, miten olemassa olevaa dataa hyödynnetään tehokkaasti tilintarkastusstandardien puitteissa. Vanhoihin sääntöihin perustuvat standardit muuttuvat hitaasti, eivätkä perinteiset standardit välttämättä huomioi nykyaikaisia tarpeita. 

Suomisen mukaan tilintarkastusstandardeja tulisi kehittää niin, että data-analyysit ja modernit tilintarkastustavat olisi helpompi sovittaa käytäntöön.

Ihmisen rooli tilintarkastuksen tulevaisuudessa

Tilintarkastustyön digitalisoituminen herättää kysymyksen ihmisen roolista alan tulevaisuudessa. Korvaavatko koneet ihmisen? Suominen vastaa tähän ”ei”, sillä tilintarkastus tulee jatkossakin olemaan tärkeä osa liike-elämää ja taloutta. Pääomamarkkinat kasvavat entisestään, ja tilintarkastuksen tehtävä on varmentaa sitä tietoa, jota pääomamarkkinoilla tarvitaan päätösten pohjaksi. 

Suomisen rohkaisee kaikkia tilintarkastuksesta kiinnostuneita opiskelemaan sitä nyt ja tulevaisuudessa, sillä työt eivät alalta lopu ja tekijöitä tarvitaan aina. Kuten alakin, myös tilintarkastukseen liittyvät opinnot ovat murroksessa, sillä digitaalinen transformaatio asettaa alalle uusia vaatimuksia ja taitotarpeita. Teknologinen kehitys ei kuitenkaan tule korvaamaan tai hävittämään esimerkiksi Entry Level -työtehtäviä, jotka opettavat perusymmärrystä yrityksen toiminnasta ja taloudellisen raportoinnin taustaprosesseista. Entry Level -tehtävillä on tärkeä rooli urapolulla kohti seuraavia asiantuntijuustasoja. 

Integroitu raportointi: vastuullisuus osaksi tilintarkastusta

Eräs tilintarkastusalalla puhututtanut kysymys liittyy vastuullisuuden raportointiin ja auditointiin. Tällä hetkellä yritysvastuullisuutta mittaavan ESG-datan sisällyttäminen tilintarkastukseen on vapaavalintaista, mutta Suominen arvelee, että se tulee todennäköisesti olemaan lain vaatima osa yrityksen raportointia ja tilinpäätöstä tulevaisuudessa. Vastuullisuuden merkitys yrityksen toiminnalle on suuri, ja se on ollut avainasemassa yritysten toimintakertomuksissa. Sijoittajien, rahoittajien ja asiakkaiden luotto yritysten vastuullisuuteen voi kuitenkin olla koetuksella, mikäli jokin riippumaton taho ei varmenna sitä. 

Erääksi vastuullisuuden varmentamiselle keinoksi Suominen mainitsee integroidun raportoinnin, jossa tilintarkastaja varmentaa myös ESG-mittareiden tuottamia tietoja. Vaikka varsinaista integroitua raportointia ei vielä tehdä laajalti Suomessa, käytännössä tilintarkastajat usein varmentavat ESG-tietoja jo nyt kevyemmällä limited review -tyyppisellä tarkastuksella. 

”Mikään julkistettava tieto ei voi olla parempaa kuin data sen pohjalla”, Suominen toteaa. ESG-datan haasteena onkin, että sille ei ole olemassa taloudellisille luvuille ominaista ns. kahdenkertaista kirjanpitoa. Dataa kerätään eri lähteistä, se voi olla laadultaan vaihtelevaa ja tiedonkeruujärjestelmät ovat keskenään eri tasoisia. Data saattaa kattaa myös ainoastaan osan yrityksen toiminnasta. 

Suomisen mukaan ei ole olemassa kokonaista ESG-palettia, joka antaisi kattavaa tietoa kaikesta vastuullisuuteen liittyvästä. Toistaiseksi on siis hyväksyttävä, että ESG-suorituskykyä mitataan vain olemassa olevan datan oikeellisuuden varmentamisen kautta, ja oleellisia osia siitä voi jäädä puuttumaan.

Onko sitten edes mahdollista luoda yhteisiä ESG-datan varmentamisen standardeja? Suominen toteaa, että datan vaihtelevuuden vuoksi standardien luominen on hankalaa, puhumattakaan siitä, että vastuullisuus käsitetään eri tavoin eri maailmankolkissa. 

Vastuullisuus vaikuttaa kilpailukykyyn

Vastuullisuuden näkökulmasta on onnenpotku, että monet yritykset tunnistavat ESG-raportoinnin hyödyt ja tarpeellisuuden merkittäväksi tekijäksi sijoittajien houkuttelemiseksi. Sijoittajat painottavat ja suorastaan vaativat pitkäaikaista arvoa ja haluavat sijoittaa kestävään yritystoimintaan, joka myös tuottaa osakkeenomistajille voittoa. Vastuullisuus on tärkeä tekijä paitsi maineenhallinnassa, myös positiivisen työnantajamielikuvan luomisessa ja ylläpitämisessä nykymaailmassa, jossa tietoisuus vastuullisuuden tärkeydestä on lisääntynyt.

Entäpä teknologisen muutoksen, ESG-mittareiden ja vastuullisuuden vaikutus markkinoihin ja uusiin kilpailijoihin? Suomisen mukaan mikään ei estä uusien toimijoiden markkinoille tuloa, ja esimerkiksi tilintarkastustyötä tehdään muuallakin kuin EY:n, KPMG:n, PWC:n ja Deloitten muodostaman neljän suuren markkinajohtajan keskuudessa. 

Suominen kuitenkin muistuttaa, että tilintarkastus vaatii ensisijaisesti työskentelyä ihmisten ja tiimien parissa, joten uusien tulokkaiden haasteena on rakentaa kansainväliset markkinat kattava, monitahoisia asiakkaita mahdollisimman hyvin palveleva yritys, joka pystyisi kilpailemaan alalla. Mikään ei tietenkään ole mahdotonta – tilintarkastuspalveluiden menestyksekäs tarjoaminen vaatii digitalisoituneiden välineiden ja data-analyysin integroimista perinteisiin menetelmiin sekä standardien kehittymistä nyt ja tulevaisuudessa.