Kun muutaman vuoden pistäytyminen venähti yli 15 vuoden uraksi EY:llä

EY:n tilintarkastaja Jenni Smedberg on ollut alalla jo yli 15 vuotta. Hän päätti aikoinaan, ettei aio koskaan opiskella laskentatoimea pääaineena, muuttaa Helsinkiin tai ajaa autolla Helsingin keskustassa. Vain yksi näistä päätöksistä on kumoutunut – arvaatko mikä?

Olen Jenni Smedberg ja työskentelen EY:llä KHT-tilintarkastajana. Olen aloittanut työurani EY:llä vuonna 2006 melko pian valmistumiseni jälkeen, joten takana on jo reilut 15 mielenkiintoista vuotta tilintarkastajana ja toivottavasti vielä vähintään yhtä monta edessä. Olen siinä mielessä hieman tilintarkastuksen musta lammas, että opiskelin aikoinaan pääaineenani markkinointia, ja laskentatoimen ensimmäisen vuoden pakolliset kurssit taistelin tahdonvoimalla läpi. Kuitenkin opintojen edetessä ja taloushallinnon kesätyökokemuksen myötä debitit ja kreditit avautuivat, ja päädyin tekemään lopulta laskentatoimesta laajan sivuaineen.

Valmistuttuani vuonna 2005 jäin ensin taloushallinnon töihin kotiseudulleni Pohjois-Savoon. Sattumalta näin sanomalehdessä ilmoituksen, että EY:lle etsittiin avustavia tilintarkastajia. (Kyllä – silloin työpaikkailmoituksia katseltiin vielä painetuista sanomalehdistä. Tunnen itseni nyt todella vanhaksi…) Muistan ajatelleeni, että voisihan tuonne lähteä pistäytymään pariksi vuodeksi. Tämä pistäytyminen on nyt kuitenkin venähtänyt 15 vuodeksi, ja viihdyn EY:llä edelleen erinomaisesti. Helsinkiin en tosin muuttanut, vaan viihdyn täällä vähän rauhallisemmissa maalaismaisemissa Vantaan puolella.

Kun minulta silloin tällöin kysytään, miksi olen viihtynyt samassa työpaikassa jo yli 15 vuotta, on vastaus helppo: ihmiset. Minulle on ollut tärkeää, että työpaikalla on paljon samanhenkisiä ja -ikäisiä ihmisiä. Kollegoilta saamani tuki on aivan ainutlaatuista, sillä ihmiset titteleistä ja maantieteellisistä rajoista riippumatta ovat aina valmiina auttamaan muita. Toinen syy sille, miksi viihdyn EY:llä edelleen, on se, että oikeastaan tämä ei edes ole se sama työpaikka, missä aloitin 15 vuotta sitten. Työn sisältö muuttuu jatkuvasti sekä oman kehityksen että toimialan sääntelyn ja asiakasmuutosten vuoksi. Näiden lisäksi työkaverit ovat osittain vaihtuneet, työtavat ovat muuttuneet todella paljon (ja tulevat varmasti muuttumaan kiihtyvällä tahdilla) ja fyysinen työpaikkakin on muuttunut useaan otteeseen, viimeisimpänä kotitoimistolle. Pidän erittäin paljon työn vaihtelevuudesta. Asiakastyö on luonnollisesti tämän ammatin suola, mutta varsinaisen tarkastustyön lisäksi olen urani aikana muun muassa toiminut kouluttajana useissa sisäisissä ja ulkoisissa koulutuksissa, riskienhallintaroolissa, laadunvalvojana, osallistunut kirjan kirjoittamiseen ja vapaaehtoistyöhön sekä toiminut sekä counselorina että lähiesimiehenä. Erityisesti ihmisten johtaminen on minulle lähellä sydäntä ja sillä osa-alueella haluan kehittyä jatkossakin.

Työskentelen FSO Audit -yksikössä eli pääasiassa rahoitus- ja vakuutustoimialan asiakkaiden kanssa. Urani alkuvaiheessa tein monen eri toimialan ja kokoluokan asiakkaiden tilintarkastuksia, mikä oli ammatillisen kehittymisen kannalta erittäin hyödyllistä. Viimeisimmät vuodet olen kuitenkin tietoisesti keskittynyt enenevissä määrin vakuutus- ja rahoitustoimialalle, jossa sääntely- ja raportointivaatimukset edellyttävät usein erityisosaamista ja kokemusta.

Minulle on tärkeää toimia roolimallina ja esimerkkinä siitä, että mielenkiintoinen ja vaativa työ on mahdollista yhdistää perhe-elämään. Kaksi poikaani ovat alakouluikäisiä, ja tyttäreni on vielä päiväkodissa. Lapset tuovat tasapainoa ja perspektiiviä elämään, ja vapaa-ajallani vietän mahdollisimman paljon aikaa perheeni kanssa. Nautimme tavallisesta puuhailusta omalla pihalla, metsäretkistä eri vuodenaikoina sekä talviurheilulajien harrastamisesta yhdessä. Omalla ajallani – jota myös otan itselleni päivittäin – nautin liikunnasta. Lempiharrastukseni on kuntosali, mutta korona-aikana olen löytänyt myös kotitreeni- ja joogavideot YouTubesta. Uskon vankasti lentokoneen happimaskiteoriaan eli siihen, että vain huolehtimalla ensin itsestäsi ja omasta hyvinvoinnistasi voit huolehtia myös muista. 

Ja mikä olikaan se päätös, jonka olen joutunut kumoamaan? Nykyään ajelen jo ihan sujuvasti autolla Helsingin keskustassa. Tosin EY:n hybridityömallin ansiosta minun ei tarvitse enää ajella keskustassa päivittäin, vaan työt hoituvat myös joustavasti kotitoimistolta käsin, mikä helpottaa myös paljon työn ja perheen yhteensovittamista.