Transformation Realized -podcastissa vierailevien Sanoma Median henkilöstöjohtaja Kaisa Aalto-Luoto ja EY:n Partner ja Workforce Advisory -palvelujen johtaja Eva Tuominen ovat yhtä mieltä siitä, että etätyö on tullut työelämään jäädäkseen ja sen vaikutukset työn tekemisen tapoihin ovat merkittävät.
Heidän mukaan työtä mietitään etä- ja toimistotyöskentelyä yhdistelevän hybridityön aikana ihmislähtöisesti. Etätyö vaikuttaa työvoimastrategiaan luoden yrityksille ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, kunhan ne osataan hyödyntää oikein. Työnantajamielikuvan näkökulmasta etätyöskentelyn salliminen ja hybridimallin omaksuminen luovat yrityksestä modernin mielikuvan. Se, että tehtävä ei ole enää sidottu fyysiseen paikkaan, auttaa myös yrityksiä kyseenalaistamaan aiempia rajoituksia sopivien kandidaattien löytämiselle.
Työntekijät ja työnantajat ovat miettineet tarpeitaan uusiksi koronapandemian myötä. Rekrytoinneissa nousevat esille entistä enemmän hakijoiden toiveet etätyön mahdollisuudesta sekä vastuullisista yritysarvoista, osaamisen kehittämisen tukemisesta ja mielekkäästä yrityskulttuurista. Yritysten on ollut jopa tarpeellista tarjota joustavuutta houkutellakseen tarvitsemaansa osaamista.
Pandemia on myös osaltaan lisännyt työelämän inhimillisyyttä: perheen, lemmikkien ja siivoamattoman kodin näkyvyys etäpalaverien taustalla on rohkaissut keskustelua vapaa-ajasta ja näin ollen supistanut kuilua työn ja muun elämän välillä. Myös jaksamiseen liittyvät aiheet ovat nousseet tapetille, sillä etätyö on tiedettävästi kasvattanut erityisesti esihenkilöiden työkuormaa ja tarvetta löytää ongelmiin ratkaisuja. Aalto-Luodon mukaan Sanoma Medialla on toteutettu työhyvinvointipuolella toimenpiteitä, kuten koulutuksia ja kohdennettuja muutoshankkeita, jotka tähtäävät yksilöllisesti sopivien ratkaisujen löytämiseen läheltä työntekijää itseään.
Polarisaatio ja eriarvoistuminen
Tutkimukset ovat osoittaneet etätyön luoneen polarisaatiokehitystä eri demografisten työntekijäryhmien välillä. Toiset kokevat etätyön positiivisena, sillä se auttaa järjestämään työntekoa perhe-elämän ympärille joustavasti, ja toiset puolestaan ovat kokeneet etätyön henkisesti stressaavana työn sosiaalisen aspektin puuttuessa. Eräs suuri huolenaihe yrityksissä on ollut myös eriarvoisuuden lisääntyminen, sillä kaikki eivät voi valita, milloin ja missä työskentelevät.
Työnantajien haasteena onkin selvittää, miten yksilölliset tarpeet sekä työn, liiketoiminnan ja työyhteisön tarpeet yhdistetään toimivaksi kokonaisuudeksi. Hybridimallien ja joustavuuden aikakaudella pelisääntöjen viestiminen koko työyhteisölle on elintärkeää.
Myös johtajilta ja esihenkilöiltä vaaditaan uudenlaista osaamista ja systemaattista toimintaa. Kun kaikki alaiset eivät ole enää samassa tilassa, esihenkilön tulisi panostaa inhimillisyyteen ja aktiiviseen ihmiskontaktien hakemiseen, jotta kaikki alaiset tulevat kuulluksi ja nähdyksi. Esimerkiksi Sanoma Medialla johtamistyössä panostetaan persoonan esille tuomiseen, yksilöön tutustumiseen ja ihmislähtöisyyttä kiteyttävien johtamislupausten (”luotan ammattilaiseen”, ”teen tilaa ilolle”, ”kannustan uskaltamaan” ja ”kohtaan ihmisen ihmisenä”) toteuttamiseen.
Kuinka rakentaa luottamusta etä- ja hybridityön aikakaudella?
Tutkimukset osoittavat myös, että luottamuksen kulttuurin luominen on osoittautunut haasteelliseksi monessa yrityksessä etä- ja hybridityön aikakaudella. Aalto-Luodon mukaan luottamuksen ilmapiiri rakentuu avoimesta ja suorasta viestinnästä, tiedon rehellisestä jakamisesta ja säännöllisten keskustelujen käymisestä tiimien kanssa. Luottamuksen tunne on kuitenkin henkilökohtainen kokemus, joka koostuu loppupeleissä arjessa ihmisten välillä tapahtuvista asioita. Yritys voi tehdä parhaansa tarjotakseen henkilöstölleen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja aidosti niiden perusteella rakennettuja ratkaisuja luottamuksen lisäämiseksi.
Aalto-Luodon mukaan vielä ei ole varmaa, millainen etä- ja toimistotyöstä yhdistävien tapojen tilanne tulee olemaan sitten, kun kaikki rajoitukset poistuvat lopullisesti, mutta mieli kannattaa pitää avoinna ja erilaisia ratkaisuja kokeilla toimivimman löytämiseksi. Puhelinkopeista ja neuvotteluhuoneista kilpaileva ”koppihippa” tuskin on kenenkään toiveena tulevaisuudessa – sen sijaan esimerkiksi yritysten toimistoja uudistetaan erilaisten tarpeiden, kuten ihmisten tapaamiseen, innovointiin ja yhteistyöhön sopiviksi monimuototiloiksi.
Tutustu henkilöstöjohtamiseen transformaation keskellä lisää Transformation Realized -podcastissa!
