Digitaalisen varainhoidon yleistyessä väkisinkin nousee mieleen, olisiko jo aika standardoida ja sertifioida varainhoitajarobotteja vastaavilla tutkinnoilla riittävän sijoitusneuvonnan laadun varmistamiseksi?

Palvelumallien tulevaisuudennäkymät
Avoimia kysymyksiä digitaalisen varainhoidon ympärille vielä riittää siitä huolimatta, että aivan uudesta asiasta ei ole kyse. Yksi asia nousee usein asiakaskeskusteluissa esiin ja se liittyy digitaalisen varainhoidon asiakasprofiiliin. Käyttääkö digitaalista varainhoitoa sijoittamisen vasta-alkajat vai puolestaan kokeneemmat sijoittajat, jotka haluavat minimoida sijoituskulut? Haluaako milleniaalit tai sukupolvi Z sijoitusneuvontaa ilman henkilökohtaista (pakko)myyntiä? Osan varainhoitajien näkökulmasta näyttää siltä, että puhtaasti digitaalinen varainhoito ampuu jokaisesta kohderyhmästä digitaalisen vähän ohi. Sijoittamisen vasta-alkajat tarvitsevat usein henkilökohtaista neuvontaa ja tukea lopullisen sijoituspäätöksen tekemiseksi, kun taas kustannusten perässä jahtaavat sijoittajat lopulta sijoittavat itse.
Digitaalisen varainhoidon kasvua on ollut hieno seurata ja sen osalta voi hyvinkin tulla kyseeseen vastaava ilmiö, mitä autoilussa on tapahtunut hybridiautojen kanssa. Sen sijaan, että kuluttajat siirtyisivät puhtaasti käyttämään vain digitaalista varainhoitoa, todennäköisemmäksi skenaarioksi voi nousta hybridimallin käyttö. Tässä mallissa kuluttaja voi hoitaa sijoitusasioitaan sujuvasti monikanavaisesti ja hyödyntämään parhaiten tilanteeseen sopivaa asiointitapaa; yksinkertaisemman kaupan tai neuvontarve hoituu kätevästi digitaalisesti siinä missä monimutkaisemman asian hoitamiseen kuluttaja haluaa keskustella henkilökohtaisesti sijoitusasiantuntijan kanssa. Kaikki perustuu kuluttajan tarpeeseen ja hänen asiakaskokemuksensa maksimointiin. Seurauksena tästä saavutetaan tehokkuutta, mikä tulee näkymään pienemmillä hinnoilla kuluttajalle siinä missä parhaat varainhoitajat kehittävät samalla omaa kannattavuuttaan. Henkilökohtaisen sijoitusneuvonnan tarve on edelleen olemassa, mutta entistä vahvemmin asiakastarpeen mukaan. Huolimatta kasvukivuista, digitaalisen varainhoidon kasvu on ollut vahvaa ja sen odotetaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa.
Yhteenveto
Digitaalisen varainhoidon markkina kasvoi viime vuonna Pohjoismaissa peräti 43 prosenttia ja markkinan koon odotetaan olevan 16 miljardia vuonna 2024. Hurjasta kasvuvauhdista huolimatta myös epävarmuutta on ilmassa: pitäisikö digitaalista varanhoitoa alkaa sertifioimaan kuten perinteistä varainhoitoa ja kuka on lopulta se pääasiakasryhmä, ketä varainhoitajat digitaalisella varainhoidolla houkuttelevat?