5 minuutin lukuaika 4 helmik. 2021
Automatisoidut varallisuudenhoitomallit yleistyvät

Automatisoidut varallisuudenhoitomallit yleistyvät

Kirjoittajat
Jukka Myllyaho

Head of Business Transformation Services

Jukka on finanssipalveluihin keskittynyt konsultointijohtaja. Vapaa-aikansa Jukka viettää luonnossa, lasketellen tai kalastellen.

Teemu Savolainen

EY Finland, Manager, Business Consulting, Financial Services Organization

Finanssitoimialaan erikoistunut liikkeenjohdon konsultti. Halu kehittää liiketoimintaa kokonaisuutena asiakasnäkökulma edellä.

5 minuutin lukuaika 4 helmik. 2021

Digitaalinen varainhoito - miten huolehditaan sijoittajansuojasta ja vastuullisuudesta?

Lyhyesti
  • EY toteutti tutkimuksen digitaalisista varainhoitopalveluista Pohjoismaissa.
  • Digitaalisen varainhoidon markkina kasvoi viime vuonna Pohjoismaissa 43 prosenttia. 

Rakkaalla lapsella on monta nimeä ja Suomessa yleisimmin kuuleekin käytettävän termejä digitaalinen tai automatisoitu varainhoito viitaten robotin tarjoamaan varainhoitopalveluun. Uudet digitaaliset palvelumallit ovat tulleet jäädäkseen myös perinteiseen varainhoidon palveluliiketoimintaan. Syitä nopean yleistymisen taustalla on useita, muun muassa asiakastarpeiden muutos, varainhoitopalveluiden kilpailun kiristyminen ja toimialan jatkuvasti lisääntynyt sääntely.

EY toteutti nyt neljättä vuotta peräkkäin tutkimuksen digitaalisista varainhoitopalveluista Pohjoismaissa. Tekemämme tutkimuksemme mukaan asiakastarpeiden muutoksen taustalla vaikuttaa kuluttajien kasvaneet vaatimukset jakelukanaville, erityisesti digitaaliselle asioinnille. Niin ikään asiakastarpeiden muutoksessa korostuu asiakkaiden tuotepreferenssimuutokset ja kuluttajien kasvava kiinnostus passiivisia ja ESG-tuotteita (Environmental, social and corporate governance) kohtaan. Asiakastarpeiden muutos on puolestaan luonut uusille markkinatulokkaille erinomaisia liiketoimintamahdollisuuksia ja johtanut kilpailun kiristymiseen varainhoitomarkkinoilla, mikä aiheuttaa hinnoittelupainetta ja ajaa palkkiotuottojen laskua. Tutkimuksemme perusteella tämä näkyy erityisesti Ruotsin markkinoilla, missä digitaalista varainhoitoa tarjoavien yritysten määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja palkkiotuotot ovat painuneet Pohjoismaiden matalimmiksi (0,75). Oman muutospaineensa on tuonut toki myös viranomaisten taholta tullut yhä lisääntyvä sääntely, erityisesti Mifid II. 

Palveluiden kysyntä ja tarjonta kasvavat

Digitaalisen varainhoidon kasvu on ollut huimaa. 

Hoidettava varallisuus kasvoi

43%

vuonna 2020.

Kasvun voidaan ennustaa jatkuvan myös tulevaisuudessa. EY:n Saksassa tekemän tutkimuksen (2019) mukaan saksalaisista sijoittajista peräti 54,2 % ja eurooppalaisista sijoittajista 42,3 % käyttää Fintech-yrityksiä (sis. digitaalinen varainhoito) nyt tai ennustaa käyttävän kolmen vuoden sisällä. Samaisessa tutkimuksessa sijoittajat odottavat laskua perinteisten varainhoitajien käyttöön Saksassa 9,9 % ja Euroopassa 16,2 %. Tekemämme tutkimuksen mukaan Suomessa digitaalisen varainhoidon markkinan koko tällä hetkellä on noin 1,3 miljardia euroa ja keskimääräisen kasvun uskotaan olevan 28 prosentin luokkaa. Jos Suomi pitää pohjoismaisen markkinaosuutensa ennallaan (tällä hetkellä 23,2 %), vuonna 2024 Suomen digitaalisen varainhoidon markkina on arviolta noin 3,71 miljardin euron kokoinen. Kysymys kuuluukin, onko markkinan kasvuvauhti, koko ja palkkitaso riittävän houkutteleva suomalaisille varainhoitotaloille, jotta investointi digitaalisen varainhoitoon kannattaa?

 

 

Digitaalinen varainhoito -webinaari

Tutustu aiheeseen lisää webinaarin tallenteesta.

Katso tallenne

 

 

Miten robotit huolehtivat vastuullisuudesta?

Sijoittamisen vastuullisuuden kiinnostavuus on ollut jo pitkään nouseva teema ja suurin osa palvelutarjoajista huomioi tämän palveluissaan  - tosin sijoitusten sisällöt ja läpinäkyvyys vaihtelevat runsaasti toimijoiden välillä. Tekemämme tutkimuksemme perustella myöskään sijoittajien henkilökohtaiset preferenssit eivät tule huomioiduksi sijoitussalkun kokoonpanossa.

Sijoittamisen vastuullisuus liittyy asiakkaiden tuotepreferenssimuutoksiin. Finanssiala ry:n tekemän (2020) tutkimuksen mukaan sekä 18–29 että 30–39-vuotiaista yli 65 prosenttia olisi valmis odottamaan parempia tuottoja lyhyen tuoton kustannuksella. Varsinkin nuoret 18-29-vuotiaat ovat kiinnostuneita vaikuttavuussijoittamisesta, missä asetetaan tavoitteiksi tuoton lisäksi määritellyt positiiviset kestävyysvaikutukset. Finanssiala ry:n tutkimuksessa tähän kysymykseen vastasi 53 prosenttia kyllä. Myös meidän tutkimuksessamme päädyttiin samansuuntaisiin havaintoihin ja digivarainhoidon toimijat ovat osaltaan tähän myös reagoineet. Vielä kaksi vuotta sitten 17 prosentilla toimijoista oli kestävyyteen liittyvä komponentti tarjottavana, kun taas tämän vuoden tutkimuksessa vastaava luku oli 72 prosenttia. ESG-tuotteiden tarjoaminen on peräti nelinkertaistanut parin viime vuoden aikana ja tämän taustalla on kuluttajien yhä kasvava kiinnostus kestävää sijoittamista kohtaan. Suomessa perinteisien varainhoitotalojen sijoittamista vastuullisuus on ohjannut jo tovin, mutta ovatko suomalaiset varainhoitajat osanneet kaupallistaa tämän riittävän hyvin kansainvälisiin kilpakumppaneihinsa nähden? Suomalaiset ovat tunnettuja korkeasta osaamistasostaan ja hyvistä tuotteistaan, mutta kyky kaupallistaa tuntuu olevan tässäkin asiassa akilleenkantapää.

Palkkiotasot laskevat – muualla kuin Suomessa

Palkkiotasojen lasku on seurausta digitaalisen varainhoidontoimijoiden kasvusta. Tekemämme tutkimuksen perusteella mielenkiintoista ja merkillepantavaa oli Suomen palkkiotason suhteellinen korkeus muihin Pohjoismaihin verrattuna. Suomen palkkiotason keskiarvo oli 1,27 siinä missä Ruotsissa vastaava luku oli 0,75. Suomen markkinan korkeaa tilannetta selittää ainakin osin suuri hajonta palkkiotasoissa ja digitaalisten varainhoitajatoimijoiden vähyys markkinoilla. Suomessa digitaalista varainhoitoa tarjoaa viisi toimijaa Ruotsissa toimijamäärän ollessa yksitoista.

Varainhoidosta puhuttaessa palkkiotaso nousee aina keskustelun aiheeksi eikä suotta. EY:n Saksassa tekemän tutkimuksen (2019) mukaan niin saksalaiset kuin eurooppalaisetkin sijoittajat pitivät tärkeimpänä tekijänä varainhoitosuhteessa hinnoittelua ja läpinäkyvyyttä. Saksalaisten sijoittajien luku oli 57,3 prosenttia siinä missä eurooppalaisen verrokkiryhmän luku oli 47 prosenttia. Luottamus asiakkaan ja varainhoitajan välille rakennetaan avoimuuden kautta riippumatta siitä, missä muodossa varainhoitoa tarjotaan. Palkkioita ei voi piilottaa asiakkaalta, vaan ne tulee pystyä esittämään ja perustelemaan avoimesti. 

Miten huolehditaan sijoittajansuojasta digitaalisissa palveluissa?

Sääntelyn lisääntyminen tuntuu olevan trendi varainhoidossa, tehtiin varainhoitoa digitaalisesti tai kasvokkain tapahtuvana. Tutkimuksessamme tarkasteltiin, miten digitaaliset palvelut pystyvät tunnistamaan sijoittajan riskiprofiilin ja tarjoamaan sitä vastaavan sijoitussalkun. Hajonta suositussalkussa toimijoiden välillä oli erittäin suurta ja voidaankin sanoa, että palveluntarjoajan valinta vaikutti enemmän salkun allokaatioon kuin sijoittajan riskiprofiili. Luonnollisesti palveluntarjoajat tasapainoilevat sääntelyn ja käytettävyyden välimaastossa, kuinka tunnistaa sijoittajan riskinottohalukkuus, mutta niin että sijoittaja ja potentiaalinen asiakas jaksavat kahlata läpi koko kysymyspatteriston ja kokevat sen vielä itselleen relevantiksi.

Digitaalisen varainhoidon tutkimuksessamme yksi silmiinpistävä asia on sijoitusrobottien tarjoamat hurjat tuotto-odotukset kuluttajille, jotka vaihtelivat 7-14 prosentin välillä. Varovaisuudesta tai vaatimattomuudesta digitaalisia varainhoitajia ei voi tässä asiassa syyttää. Mielenkiintoista olisikin tietää, vertaavatko digitaaliset varainhoitajat sijoittajien toteutuneita tuottoprosentteja myöhemmin alun perin annettuun tuotto-odotukseen nähden vai markkinoiden keskimääräiseen tuottoon nähden? Tässä kun on iso ero. Syitä digitaalisten varainhoitajien korkeille tuotto-odotuslupauksille voidaan vain arvailla, mutta yksi syy lienee on, että sillä pyritään vauhdittamaan myyntiä. Ylioptimaaliset tuotto-odotuslupaukset kuitenkin syövät osaltaan digitaalisen varainhoidon uskottavuutta.

Sijoituspalveluiden sääntelyssä on tultu jo pitkä matka, asiakkaiden tiedonsaantioikeudesta aina tarjottavien tuotteiden sopivuuteen ja palvelun toteutukseen. Digitaalisten varainhoitoratkaisujen yleistyessä sijoittajilla on edelleen sama oikeusturva, vaikka palvelun tarjoaisikin ihmisen sijaan kone. Ihmisvarainhoitajien pätevyyteen ja osaamisen kouluttamiseen panostetaan paljon ja tarjolla on lukuisia sijoituspalvelututkintoja, millä henkilö voi osoittaa varainhoitopätevyyden. 

Digitaalisen varainhoidon yleistyessä väkisinkin nousee mieleen, olisiko jo aika standardoida ja sertifioida varainhoitajarobotteja vastaavilla tutkinnoilla riittävän sijoitusneuvonnan laadun varmistamiseksi?

Palvelumallien tulevaisuudennäkymät

Avoimia kysymyksiä digitaalisen varainhoidon ympärille vielä riittää siitä huolimatta, että aivan uudesta asiasta ei ole kyse. Yksi asia nousee usein asiakaskeskusteluissa esiin ja se liittyy digitaalisen varainhoidon asiakasprofiiliin. Käyttääkö digitaalista varainhoitoa sijoittamisen vasta-alkajat vai puolestaan kokeneemmat sijoittajat, jotka haluavat minimoida sijoituskulut? Haluaako milleniaalit tai sukupolvi Z sijoitusneuvontaa ilman henkilökohtaista (pakko)myyntiä? Osan varainhoitajien näkökulmasta näyttää siltä, että puhtaasti digitaalinen varainhoito ampuu jokaisesta kohderyhmästä digitaalisen vähän ohi. Sijoittamisen vasta-alkajat tarvitsevat usein henkilökohtaista neuvontaa ja tukea lopullisen sijoituspäätöksen tekemiseksi, kun taas kustannusten perässä jahtaavat sijoittajat lopulta sijoittavat itse.

Digitaalisen varainhoidon kasvua on ollut hieno seurata ja sen osalta voi hyvinkin tulla kyseeseen vastaava ilmiö, mitä autoilussa on tapahtunut hybridiautojen kanssa. Sen sijaan, että kuluttajat siirtyisivät puhtaasti käyttämään vain digitaalista varainhoitoa, todennäköisemmäksi skenaarioksi voi nousta hybridimallin käyttö. Tässä mallissa kuluttaja voi hoitaa sijoitusasioitaan sujuvasti monikanavaisesti ja hyödyntämään parhaiten tilanteeseen sopivaa asiointitapaa; yksinkertaisemman kaupan tai neuvontarve hoituu kätevästi digitaalisesti siinä missä monimutkaisemman asian hoitamiseen kuluttaja haluaa keskustella henkilökohtaisesti sijoitusasiantuntijan kanssa. Kaikki perustuu kuluttajan tarpeeseen ja hänen asiakaskokemuksensa maksimointiin. Seurauksena tästä saavutetaan tehokkuutta, mikä tulee näkymään pienemmillä hinnoilla kuluttajalle siinä missä parhaat varainhoitajat kehittävät samalla omaa kannattavuuttaan. Henkilökohtaisen sijoitusneuvonnan tarve on edelleen olemassa, mutta entistä vahvemmin asiakastarpeen mukaan. Huolimatta kasvukivuista, digitaalisen varainhoidon kasvu on ollut vahvaa ja sen odotetaan jatkuvan vahvana myös tulevaisuudessa.

 

 

Digitaalinen varainhoito -webinaari

Tutustu aiheeseen lisää webinaarin tallenteesta.

Katso tallenne

 

 

Yhteenveto

Digitaalisen varainhoidon markkina kasvoi viime vuonna Pohjoismaissa peräti 43 prosenttia ja markkinan koon odotetaan olevan 16 miljardia vuonna 2024. Hurjasta kasvuvauhdista huolimatta myös epävarmuutta on ilmassa: pitäisikö digitaalista varanhoitoa alkaa sertifioimaan kuten perinteistä varainhoitoa ja kuka on lopulta se pääasiakasryhmä, ketä varainhoitajat digitaalisella varainhoidolla houkuttelevat?

Tästä artikkelista

Kirjoittajat
Jukka Myllyaho

Head of Business Transformation Services

Jukka on finanssipalveluihin keskittynyt konsultointijohtaja. Vapaa-aikansa Jukka viettää luonnossa, lasketellen tai kalastellen.

Teemu Savolainen

EY Finland, Manager, Business Consulting, Financial Services Organization

Finanssitoimialaan erikoistunut liikkeenjohdon konsultti. Halu kehittää liiketoimintaa kokonaisuutena asiakasnäkökulma edellä.