Lehdistötiedote

17 joulukuuta 2019 Helsinki, FI

Jääkiekon Liigan sarjapiste ”maksaa” seuralle halvimmillaankin liki 58 000 euroa

Suomen Liiga-joukkueiden rahoitusasema on yleisesti ottaen vahvistunut ja liiketappiota tekevien joukkueiden määrä vähentynyt. Joukkueiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Pelaajabudjetit haukkaavat kaikissa seuroissa kuluista leijonanosan ja henkilöstökulujen muutenkin kasvaessa myös seurojen jokaisesta sarjapisteestä maksama hinta on nousussa.

Lehdistökontakti

Kirsi Sivonen

EY Nordic, Brand, Marketing & Communications, Nordic Senior Marketing Manager

Sydänjuuria myöten markkinoinnin ja viestinnän ammattilainen, jolle asiakas on keskiössä. Vapaa-aika kuluu koiraharrastuksissa sekä ystävien ja perheen kanssa matkustellessa.

Samankaltaisia aiheita Tilintarkastus

Suomen Liiga-joukkueiden rahoitusasema on yleisesti ottaen vahvistunut ja liiketappiota tekevien joukkueiden määrä vähentynyt. Joukkueiden väliset erot ovat kuitenkin suuria. Pelaajabudjetit haukkaavat kaikissa seuroissa kuluista leijonanosan ja henkilöstökulujen muutenkin kasvaessa myös seurojen jokaisesta sarjapisteestä maksama hinta on nousussa.

EY:n tuore selvitys 15 Liiga-seuran taloudellisesta tilanteesta pohjautuu seurojen tilinpäätösinformaatioon kausilta 2017/2018 ja 2018/2019. Selvityksen perusteella Liiga-seurat ovat menossa liiketaloudellisesti oikeaan suuntaan. Kaikkien Liiga-seurojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 9 % edellisvuodesta 116 milj. euroon. Seurojen yhteenlaskettu liiketulos kääntyi viime kaudella 2,1 milj. euroa voitolliseksi. Kun kaudella 2017/18 liiketappiota teki peräti yhdeksän seuraa, oli niitä kaudella 2018/19 ainoastaan neljä.

Yleisellä tasolla myös seurojen rahoitusasema on parantunut, vaikka erot seurojen välillä venähtävät suuriksi. Yhdellä seuralla oma pääoma voi olla negatiivinen, kun toisella se on liki 6,8 milj. euroa positiivinen. Vain osalla positiivinen pääoma perustuu kannattavaan liiketoimintaan, monella sen taustalla on omistajien lisäsijoitukset. Kiitettävän omavaraisuuden tasolle noin 50 prosentin tuntumaan yltää kahdeksan seuraa, ja kahdella taso on suorastaan heikko.

Kassatilanteen osalta seurojen asemat uuteen kauteen lähdettäessä ovat varsin erilaisia. Liki kaikilla seuroilla tilinpäätöshetki on huhtikuun lopussa, jolloin kausi on juuri päättynyt ja kassatilanne pääsääntöisesti tiukimmillaan. Osa seuroista on budjetoinut kauden niin, että likvidit varat on käytetty käytännössä loppuun kuluvan kauden kustannuksiin. Toisilla kassasta taas löytyy useampi miljoona puskuria.

”Vaikka seurojen saamat sponsorituet ja kausikorttien myynti tuovatkin lisää rahaa kassaan jo ennen kauden alkua, on selvää, että toiminnan kehittäminen ja uuden kauden suunnittelu esimerkiksi pelaajanhankintojen osalta on kovin erilaista, jos lähtötilanteessa kassassa on alle kymppitonni rahaa”, kertoo Senior Manager Janne Aalto Suomen EY:n Financial Accounting Advisory Services (FAAS) -yksiköstä.

Myös SM-Liiga Oy:n talous on vahvassa kunnossa. Yhtiön liikevaihto kasvoi viime kaudesta 27,4 milj. euroon, sen kassavarat on mittavat ja omaa pääomaakin 7,8 milj. euroa. Liiga-seurat omistavat tasaosuuksin SM-Liiga Oy:n, joten se on olennainen osa koko Liigan taloudellista tilannetta arvioidessa.

Liiga-piste maksaa seuroille keskimäärin noin 85 000 euroa

Henkilöstökulut haukkaavat seurojen yhteenlasketuista kokonaiskuluista leijonanosan eli keskimäärin 55 %. Euromääräisesti Liigan henkilöstökulut liikkuvat 2,3 ja 6,0 milj. euron välissä. Suurimmat henkilöstökulut omaavalla Oulun Kärpillä henkilöstökulut ovat melkein kolminkertaiset verrattuna esimerkiksi Jukurit HC:hen.

”Liigalla on merkittävä työllistävä vaikutus. Kaikkien seurojen yhteenlasketut viime kauden jääkiekkobisneksen henkilöstökulut nousivat 60,6 milj. euroon, mikä tarkoittaa suomalaisten keskiansioilla noin 1 200 -1 400 henkilötyövuotta”, sanoo Partner Johanna Grönroos, Suomen EY:n FAAS-yksikön johtaja.

Liiga-seurojen kuluvan kauden 2019/2020 pelaajabudjetit nousivat edelliskaudesta miljoonan, eli 33. milj. euroon. Kun Liiga-seurojen yhteenlasketut henkilöstökulut olivat viime vuonna 60,6 milj. euroa, tarkoittaa se, että seurat käyttävät pelaajiin keskimääräisesti noin 54 % henkilöstökuluistaan.

Odotusarvo on, että suuremmilla henkilöstökuluilla (ja suuremmilla pelaajabudjeteilla) seura voi hankkia kalliimpia ja ”parempia” pelaajia, ja siten myös menestyä paremmin. Kun vertaillaan eri seurojen kahden viime kauden henkilöstökuluja ja runkosarjasijoitusta, pärjäsivät Tamhockey, HC TPS Turku, Lahden Pelicans ja Liiga-SaiPa parhaiten henkilöstökuluihin nähden. Huonoiten suhteessa henkilöstökuluihin pärjäsivät HIFK-Hockey ja Rauman Lukko.

Viime kaudella halvimman sarjapisteen, 57 625 euroa per piste, nappasi Jukurit HC. Keskimääräisesti yksi sarjapiste maksoi Liiga-joukkueelle viime kaudella 85 000 euroa. Henkilöstökuluihin suhteutettuna halvimmalla, 34 777 euroa per piste, selvisi vahvan runkosarjan pelannut Lahden Pelicans. Toisessa ääripäässä HC Porin Ässät joutui alta odotusten sujuneen kauden takia ”maksamaan” henkilöstökuluina 68 704 euroa per saavutettu sarjapiste.

Oheistoiminnasta tulee koko ajan tärkeämpää

Liigan yleisömäärässä on ollut hienoinen laskeva trendi. Kotiotteluiden yleisökeskiarvo on laskenut noin 1-2 prosentin luokkaa viime kaudella, vaikka toisaalta Liigan näkyvyys TV:n ja erilaisten suoratoistopalveluiden kautta on korkeampi kuin koskaan aiemmin. Kaudella 2018/19 kotiottelut keräsivät keskimäärin 4 231 katsojaa. Urheilullinen menestys vaikuttaa toki fanienkin intoon saapua hallille: pudotuspelit keräävät noin 18-24 % enemmän katsojia kuin runkosarjan pelit.

”Moni seura suunnittelee uutta areenaa tai halliremonttia, joten areenoiden käyttöasteita seurataan seuroissa varmaan tarkasti. Tarkkaa on myös pääsylippujen hinnan asettaminen: mikä on se hinta, jolla voidaan maksimoida lipputulot, mutta ei vielä karkoteta katsojia”, Aalto kertoo.

Seurat ovat myös onnistuneet parantamaan talouttaan kasvattamalla muita tulolähteitä. Liigan budjettiraporttien perusteella lipputulot ovat vasta kolmanneksi suurin tulonlähde, edelle menevät sponsoritulot ja muut tulolähteet, joihin esimerkiksi kasvattaja- ja pelaajakorvaukset kuuluvat. Sosiaalisessa mediassa seurat ja SM-Liiga Oy yhdessä tavoittavat miljoonayleisön.

"Kaikenlainen oheistoiminta, kuten otteluiden ulkopuoliset tapahtumat, kasvattavat merkitystään. Osalla seuroista on myös selkeästi muuta liiketoimintaa, kuten esimerkiksi hallin ravintolatoimintaa tai jopa henkilöstönvuokrausta. Suurempi panostus some-markkinointiin voi lisätä seurojen näkyvyyttä ja mahdollistaa vahvemman kehityksen myös muussa oheistoiminnassa”, Grönroos huomauttaa.

Lataa raportti "Katsaus Liiga-seurojen taloudelliseen tilanteeseen".

 

Lisätietoja:

Janne Aalto, Senior Manager, EY FAAS, p. 050 431 4299,  janne.aalto@fi.ey.com 
Johanna Grönroos, Partner, EY FAAS Country Lead, p. 0400 741 075, Johanna.gronroos@fi.ey.com