8 minuutin lukuaika 31 maalisk. 2020
crossing bridges

Mitkä ovat COVID19-seuraukset verotuksessa, sosiaaliturvassa ja maahanmuutossa?

Kirjoittaja Mikko Nikunen

EY Finland, People Advisory Services, Partner

Mikko on erikoistunut neuvomaan yrityksiä globaalin työvoimansa hallinnoimisessa. Vapaa-ajallaan Mikko nauttii yhdessäolosta tyttäriensä kanssa, harjoittelee triathlonia varten tai pelaa tennistä tai sulkapalloa.

8 minuutin lukuaika 31 maalisk. 2020
Samankaltaisia aiheita People Advisory Services COVID-19

Hallitusten ympäri maailmaa toteuttamat koronavirustoimenpiteet ovat muuttaneet ja tulevat muuttamaan sitä, missä ihmiset oleskelevat ja työskentelevät.

Juuri nämä kaksi asiaa vaikuttavat merkittävästi verotukseen, sosiaaliturvaan ja erilaisiin maksuihin, samalla kun mahdollisuus työperäiseen maahanmuuttoon kärsii.

V

erotus

 

Työntekijän ja työnantajan verokustannukset voivat merkittävästi muuttua, jos henkilö työskentelee eri maassa, kuin missä hänen on suunniteltu työskentelevän. Ainakin seuraavia asioita kannattaa huomioida:

  • Jos työntekijän työskentelymaa vaihtuu, hänestä voi tulla verovelvollinen siinä maassa. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi, jos komennuksella oleva henkilö palaa tilapäisesti kotimaahansa tekemään komennussopimuksen mukaista työtään etänä. Olosuhteista riippuen verovelvollisuus voi alkaa ensimmäisestä työpäivästä alkaen tai tietyn ajanjakson jälkeen.
    • Tämä voi tarkoittaa, että työntekijä, joka on aiemmin poistunut verovelvollisuuden piiristä alkuperäisessä kotimaassaan tai muuten vapautettu kotimaan verotuksesta, voi odottamatta tulla verovelvolliseksi siellä uudelleen, jos hän palaa kotiin COVID-19-tilanteen vuoksi.
    • Valtaosa Suomesta lähetetyistä työntekijöistä ei ole verontasauspolitiikan piirissä (tax equalization), vaan he itse vastaavat komennuksen aikaisista veroistaan.
      • Näiden työntekijöiden osalta komennuksen alkaessa tehty palkanasetanta tyypillisesti huomioi kotimaan ja kohdemaan verotuksen tasot, jotta henkilön peruspalkasta komennuksen aikana saama nettopalkka vastaisi sitä, mitä hänelle on maksettu kotimaassa. Mikäli henkilö joutuukin kohdemaan verotuksen sijasta kotimaan verotuksen piiriin, johtaa se siihen, että henkilön saama nettoansio voi olla joko merkittävästi korkeampi tai alhaisempi, kuin mitä on tarkoitettu.
    • Niiden komennuslaisten osalta, jotka ovat verontasauspolitiikan piirissä, mahdolliset lisääntyneet verokustannukset jäävät työnantajan kustannukseksi.
    • Jos työntekijästä tulee verovelvollinen uudessa työskentelymaassa, ulkomaalaiselle työnantajalle voi tulla työnantajan ilmoitus- ja veron pidätysvelvoitteita.
  • Suomalaiselle työntekijälle ulkomaan työstä saatu palkka on tyypillisesti verovapaata Suomessa ns. kuuden kuukauden säännön vuoksi. Yksi säännön soveltamisedellytyksistä on, että työntekijä ei oleskele Suomessa toimeksiannon aikana keskimäärin yli 6 päivää kuukaudessa.
    • Säännökseen on kirjattu myös Suomessa oleskelua ns. pakottavasta syystä koskeva poik­keus. Sen mukaan ulkomaantyöskentelyn ei katsota keskeytyvän, jos verovelvol­lisen Suomessa oleskelu aiheutuu pakottavasta, hänestä ja hänen työnantajastaan riippu­mattomasta, odottamattomasta syystä ja jos verovelvollinen tällaisen Suomessa oleskelun jälkeen palaa työskentelyvaltioon jatkamaan kyseistä ulkomaantyösken­telyä.
    • On myös mahdollista, että ulkomaantyöskentely päättyy ennakoitua aiemmin painavasta, verovelvollisesta ja tämän työnantajasta riippumattomasta, odottamattomasta syystä. Tällöin ulkomaan työtuloa ei pidetä veronalaisena tulona sen johdosta, että ulkomaantyöskentely ei kestänyt oletettua vähintään kuuden kuukauden aikaa
    • Verohallinnon kannanoton mukaan Covid-19 on ns. pakottava syy Suomessa oleskeluun. Tällä hetkellä ulkoministeriön matkustusrajoitus koskee kaikkia maita, joten merkitystä ei ole sillä, missä maassa ulkomaantyöskentely on tapahtunut. Verohallinnon mukaan pakottavan syyn katsotaan olevan voimassa niin kauan, kun ulkoministeriön yleinen kehotus matkusta­misen välttämiseen on voimassa. Ulkoministeriön yleisen kehotuksen poistamisen jälkeen pakottava syy voi edelleen olla olemassa yksittäisen maan tai alueen kohdalla, jos ulkoministeriö edelleen kehottaa välttämään matkustamista koronaviruksen vuoksi kyseiseen maahan tai alueelle.
    • On tärkeää huomata, että mikäli työntekijä työskentelee Suomessa, esim etänä, kuuden kuukauden sääntö ei sovellu ko. työstä saatuun palkkaan, vaan se on Suomessa normaalisti veronalaista tuloa.
    • Lisäksi Suomessa vietettyihin päiviin saattaa liittyä epävarmuutta ajanjaksoina, jolloin matkarajoitukset eivät suoraanaisesti liittyneet työntekijän työskentelypaikkaan, mutta hän pysyi Suomessa varotoimenpiteenä.
  • Mikäli työntekijä työskentelee Covid-19 johdosta eri maassa, kuin missä hänen työnantajansa on ja missä hänen on ajateltu työskentelevän, työskentely voi luoda työnantajalle ns. kiinteän toimipaikan. Riskin suuruus riippuu muun muassa työskentelyn kestosta ja työntekijän työtehtävistä
    • Kiinteä toimipaikka maassa aiheuttaa henkilökohtaisen verovelvollisuuden ensimmäisestä työpäivästä alkaen. Tämä johtaa tyypillisesti myös muihin sekä työntekijän että työnantajan velvoitteisiin.
  • Suomen veroviranomaiset ovat äskettäin päivittäneet ohjeensa Ulkomailta tulevan asiantuntijan 32 prosentin verotukseen liittyen (avainhenkilövero). Ohjeen mukaan ko. lakia voidaan soveltaa vain, jos työntekijä työskentelee kalenterivuoden aikana yli puolet työpäivistään Suomessa.
    • Jos ulkomaalaiset asiantuntijat palaavat kotimaahansa koronakriisin vuoksi, tulisi seurata, johtaako se tilanteeseen, jossa henkilö työskentelisi vähemmän kuin puolet ajastaan Suomessa, mikä voisi johtaa progressiiviseen verotukseen avainhenkilöverotuksen 32 prosentin kiinteän verokannan sijasta.
  • Lopuksi, jos työntekijä palaa takaisin Suomeen, voi olla, että hänen verosopimuksen mukainen asuinvaltionsa vaihtuu Suomeen, varsinkin jos myös perhe oleskelee Suomessa.
    • Tämä tarkoittaisi, että Suomella on oikeus verottaa työntekijän kaikkia tuloja ympäri maailman, mukaan lukien henkilökohtaiset tulot.

Sosiaaliturva

Yllättävä työntekovaltion muuttuminen voi vaikuttaa myös henkilön sosiaaliturva-asemaan. Yleensä työntekijä kuuluu työskentelyvaltionsa sosiaaliturvan piiriin, ellei henkilö ole ns. lähetetty työntekijä, tai ellei hän ole EU/EAA – maassa ns. useassa maassa työskentelevä henkilö.

  • Useissa valtioissa työskentelevien EU/EAA-maiden kansalaisten sosiaaliturvasäännöt perustuvat yleissääntöön, jonka mukaan kotimaan sosiaaliturvaa ja -maksuja sovelletaan, jos vähintään 25 % työajasta työskennellään kotimaassa. Mikäli esim. matkustusrajoitukset johtavat siihen, että aiempi työntekemisen paikka muuttuu siten, että työaika ylittää / alittaa kotimaassa 25%:n rajan, voi sosiaaliturva siirtyä toiseen valtioon. Tämä vaikuttaa sekä sosiaaliturvan tasoon että työntekijän ja työnantajan sosiaaliturvamaksuihin.
  • Suomessa viranomaiset lähtökohtaisesti soveltavat 25 %:n sääntöä riippumatta siitä, mistä syystä oleskelu tietyssä maassa johtuu. Toimivaltaiset viranomaiset voivat kuitenkin keskenään sopia sosiaaliturva-asetuksen 16 artiklan perusteella myös poikkeuksesta asetuksen soveltamiseen yksittäistapaukseen, ja Covid-19 aiheuttamat tilanteet voivat johtaa tällaiseen poikkeukselliseen menettelyyn.

Maahanmuutto

Suomi keskeyttää toistaiseksi tavallisten viisumi- ja oleskelulupahakemusten vastaanoton ja käsittelyn Suomen edustustoissa 19. maaliskuuta alkaen. Myös oleskelulupahakemuksiin liittyvät haastattelut on myös toistaiseksi keskeytetty.

  • Jo jätetyt oleskelulupahakemukset käsitellään tavanomaisesti ja välitetään maahanmuuttovirastolle harkittavaksi. Suomen maahanmuuttovirasto jatkaa näiden hakemusten käsittelyä ja tiedottaa hakijoille päätöksestä normaalisti. Tämä tarkoittaa, että uusia hakemuksia voidaan lähettää verkossa, mutta niitä ei käsitellä, koska biometristen tietojen käsittely on keskeytetty toistaiseksi. Uusien hakemusten käsittely jatkuu vasta kun biometriset toimenpiteet ovat valmiita.
  • Yleensä biometrinen tapaaminen on suoritettava kolmen kuukauden kuluessa siitä päivästä, jona online-hakemus on jätetty. Suomen maahanmuuttovirasto ymmärtää, ettei tämä välttämättä ole nyt mahdollista koronaviruksen puhkeamisen vuoksi.
  • Suomen edustustojen harkintavallassa on vastaanottaa ja käsitellä yksittäisiä viisumihakemuksia poikkeustapauksissa, kuten esimerkiksi Suomen kansalaisen perheenjäsenten hakemuksia. Parhaillaan käsiteltävänä olevien viisumihakemusten passit palautetaan, eikä hakemuksia käsitellä. Tämä ei kuitenkaan koske Venäjää, missä kaikki jo vastaanotetut hakemukset käsitellään. Käsittelymaksuja ei palauteta.

Näiden poikkeusjärjestelyjen päättymispäivä ilmoitetaan myöhemmin. Edustustot tarjoavat yksityiskohtaisempia tietoja mahdollisista maakohtaisista järjestelyistä.

Hallitus on päättänyt rajoittaa kansainvälistä liikennettä Suomen rajoilla torstaista 19. maaliskuuta alkaen. Rajanylityspaikat on suljettu ja rajavalvonta otetaan käyttöön.

Sisärajoilla, mikä tarkoittaa liikennettä Suomen ja toisen Schengen-valtion välillä, on sallittu seuraavia:

  • Paluu Suomeen
    • Suomen kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
    • Muiden EU:n ja Schengen-maiden Suomessa asuvat kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
    •  Suomessa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa
  • Suomen kautta toiseen EU- tai Schengen-maahan kulkeva paluuliikenne
    • EU:n ja Schengen-maiden kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
    • Toisessa EU- tai Schengen-maassa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa
    • Välttämätön rajat ylittävä työliikenne ja muu tarvittava liikenne, joka tarkoittaa:
      • Terveydenhuolto- ja pelastuspalvelun ammattilaiset / henkilöstö, terveydenhuollon tutkijat ja vanhustenhoitajat
      • Kuljettajat ja muu välttämätön kuljetushenkilöstö
      • Työntekijät, jotka pysyvästi työskentelevät toisessa maassa, ja palaavat kotimaahansa vähintään kerran viikossa
      • Diplomaatit, kansainvälisten järjestöjen henkilökunta, asevoimien henkilöstö ja humanitaarisen avun työntekijät tehtäviään hoitaessaan
      • Välttämätön (paluu) kauttakulku ja paluuliikenne
      • Henkilöt, jotka matkustavat pakottavista perhesyistä
      • Henkilöt, jotka tarvitsevat kansainvälistä suojelua tai muista humanitaarisista syistä
      • Muu välttämätön ja perusteltu liikenne. Esimerkiksi huoltotyö, joka edellyttää huoltohenkilöstöä tai toisesta maasta saapuvaa henkilöä, jota työskentelyä ei voida lykätä

Ulkorajoilla, joilla tarkoitetaan Suomen ja muun kuin Schengen maan, esimerkiksi Venäjän, on sallittu seuraavat:

  • Paluu Suomeen:
    • Suomen kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
    • Muiden EU:n ja Schengen-maiden Suomessa asuvat kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
    • Suomessa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa
  • Suomen kautta toiseen EU- tai Schengen-maahan kulkeva paluuliikenne
    • EU:n ja Schengen-maiden kansalaiset ja heidän perheenjäsenensä
    • Toisessa EU- tai Schengen-maassa oleskelevat kolmansien maiden kansalaiset, joilla on oleskelulupa
    • Kolmannen maan kansalaisen poistuminen
  • Välttämätön rajat ylittävä liikenne yllä olevan sisärajojen osion viimeisen luettelon kohdan mukaisesti selitetyllä tavalla.

Kansainvälisestä liikkuvuudesta yrityksissä vastaavien tulisi huomioida seuraavat asiat:

Luo käytännöt / sisäiset ohjeet tärkeimmistä kysymyksistä kuten:

  1. Säännöt komennusten aikaisemmalle päättämiselle / tilapäiselle paluulle kriisin johdosta
  2. Palkan määritys kotimaahan palaaville ja siellä tilapäisesti työskenteleville
  3. Uudelleen sijoittautumisen vero- ja sosiaaliturvavaikutukset - mahdollisia veroetuja ja -tappioita koskevat yhteiset säännöt
  4. Uudelleen sijoittautumisen tai aiotun työskentelyn pidentymisen seuraukset työlupien näkökulmasta - sekä työntekijälle että perheenjäsenille
  5. Yritysverovaikutukset johtuen työskentelemisestä eri maassa kuin missä työnantaja sijaitsee
  6. Palkanmaksumaan ja/tai palkanlaskennan raportointikäytäntöjen muuttaminen
  7. Vakuutusturva työskennellessään uudessa lokaatiossa
  8. Perheen huomioiminen kotimaahan palatessa – koulut, päivähoidot jne.
  9. Miten lomautusten osalta käsitellään komennuslaisia
  10. Suunnitelma paluusta komennusmaahan

Yhteenveto

Koronavirustoimenpiteillä on pitkäaikaiset vaikutukset siihen, miten työskentelemme ja tulemme työskentelemään tulevaisuudessa. EY-tiimimme toimii tukenasi poikkeusaikoina ja sen jälkeen - lisätietoa palveluistamme löytyy täältä.

Kirjoittaja: Mikko Nikunen, Partner, People Advisory Services, EY Finland

Tästä artikkelista

Kirjoittaja Mikko Nikunen

EY Finland, People Advisory Services, Partner

Mikko on erikoistunut neuvomaan yrityksiä globaalin työvoimansa hallinnoimisessa. Vapaa-ajallaan Mikko nauttii yhdessäolosta tyttäriensä kanssa, harjoittelee triathlonia varten tai pelaa tennistä tai sulkapalloa.