7 minuutin lukuaika 1 huhtik. 2020
man riding a bike early morning

Koronan jälkeinen uusi normaali – miten kriisistä selvitään ja rakennetaan uutta?

Kirjoittaja EY Suomi

Tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja konsultti

EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja konsultti.

7 minuutin lukuaika 1 huhtik. 2020

Käsillä oleva kriisi muuttaa maailmaamme pysyvästi. Nämä muutokset vaikuttavat yritysten menestyksen edellytyksiin nyt ja tulevaisuudessa. 

M

iten yritysten tulisi tässä tilanteessa mukauttaa strategiaansa näiden muutosten seurauksena?

  • Juuri nyt prioriteetti on liiketoiminnan vakauttamisessa, jatkuvuuden varmistamisessa ja kriisinhallinnassa
  • Seuraavaksi pitää pysyvästi vahvistaa yrityksen vastustuskykyä läpi kaikkien liiketoiminta-alueiden ja -toimintojen kriisin pitkittymisen ja uusien kriisien varalta
  • Sen jälkeen on aika ymmärtää miltä osin toimintaympäristömme tulee kriisin jälkeen jäämän pysyvästi muuttuneeksi ja uudelleen muotoilla oma strategia osaksi tätä uutta normaalia
picture of strategic priorities during COVID-19 pandemic

Globalisaatio ja maailmankauppa

Olemme pitkään saaneet optimoida toimitusketjujamme varsin häiriövapaassa ympäristössä. Tämä on johtanut malleihin, joissa erikoistuminen on viety tehokkuuden ehdoilla äärimmilleen ja koneisto on viritetty huippuunsa. Tässä optimoinnissa on toki huomioitu ne riskit, jotka mallien rakentajilla ovat olleet riittävällä tasolla tietoisuudessaan. Olemme jo tottuneet huomioimaan populistisen politiikan ja protektionismin nousun sekä ilmastokriisin ja näistä seuraavat riskit maailmankaupalle. Mutta tämän mittaluokan pandemia ei ole ollut riittävän todennäköisenä skenaariona mukana mallinnuksessa ja siksi vallalla olevat mallit jäivät varsin suojattomiksi pandemian yllätyshyökkäyksen alla.

Juuri nyt yritysten pitää läpivalaista toimitusketjunsa pandemian vaikutusten näkökulmasta, tunnistaa niissä piilevät tai jo realisoituneet riskit, ja uudelleenrakentaa ne kestämään tämänkaltaisia iskuja.

Seuraavaksi tulee ajankohtaiseksi nostaa yrityksen toimitusketjuun kohdistuvien riskien hallintakyvykkyyksiä pysyvästi. Tämä tarjoaa aihioita tulevaisuuden kilpailuedun rakentamiselle. Työpöydälle nousevat älykkäät teknologiaratkaisut työntekijöiden terveyden ylläpitoon ja seurantaan, toimitusketjun reaaliaikaiseen ohjaukseen ja vaihtoehtoisten ketjujen valmiustason ylläpitoon sekä henkilöriippumattoman automaation lisäämiseen läpi toimitusketjujen.

Sen jälkeen pitkän tähtäimen trendeinä tullaan kiihdyttämään toimitusketjun riskejä ohittavia logistisia ratkaisuja, kuten hajautettua tuotantoa (3D-tulostus). Osa yrityksistä tulee hakemaan laajempaa kontrollia integroimalla itselleen vertikaalisesti sekä tuotantoa että logistiikkaa. Sama vertikaalinen integraatio kannustaa yrityksiä rakentamaan kokonaisvaltaisempia paikallisia operaatioita globaalisti hajautuneen verkoston sijaan. Sen rinnalla tullaan myös näkemään lisää markkinaehtoisesti hajautettuja toimitusketjumalleja riskien hajauttamiseksi ja siihen liittyvän kustannustason optimoinniksi.

Teknologia ja innovaatiot

Kriisi on painanut pikakelaus-painiketta aivan kaiken yhteiskunnallisen tekemisen digitalisoitumisen osalta. Digitalisaation antama lupaus lunastetaan nyt. Muutoksen ajurit ovat siirtyneet tarvehierarkiassa korkeammalle tasolle. Huoli fyysisestä turvallisuudesta vahvistettuna viranomaismääräyksillä muuttaa käyttäytymistämme täysin erilaisella vaikuttavuudella kuin aikaisempi haalea lupaus tuottavuuden noususta. Etätyö, etäopiskelu ja etänä tapahtuva vapaa-ajan harrastaminen räjäyttää luovuuden sen suhteen, miten arkipäiväiset asiat saadaan nyt hoidettua digitaalisesti. 

Seuraavaksi tullaan oivaltamaan, mitkä näistä nyt saaduista digitaalisen elämän opeista voisivat olla elinkelpoisia myös maailmassa, jossa sosiaalinen eristäytyminen ei enää ole välitön turvallisuuskysymys. Tulemme siirtymään työn tekemisen hybridiaikaan, jossa palaamme osittain perinteiseen fyysiseen tekemisen malliin, mutta pidämme kuitenkin kiinni joistakin arvokkaiksi havaituista digitaalisen tekemisen malleista. 

Sen jälkeen tulemme edellisten jatkumona näkemään perustavanlaatuisempia muutoksia työympäristössämme. Yritykset miettivät uudelleen suhtautumisensa fyysisiin toimitiloihinsa. Samalla yritykset oivaltavat täysin uusia tapoja hyödyntää digitaalisia työskentelytapoja oman toimintansa organisoinnissa. Tämä tulee ajamaan myös työn murrosta digitaalisen työskentelytavan rohkaistessa yrityksiä kokeilemaan yhä enenevässä määrin markkinaehtoisestikin hajautetun työn mahdollisuuksia. Taantuma ravistelee toimialoja ja liiketoimintainnovaatiot kukoistavat toimijoiden etsiessä ja hyödyntäessä radikaalisti uuden normaalin esiin nostamia mahdollisuuksia. 

Yhteiskunta ja sosioekonomiset ilmiöt

Pandemia ravistelee yhteiskuntaa ja yksilöitä ennennäkemättömällä tavalla. Lukemattomien ihmisten toimeentulo on vaakalaudalla eivätkä yhteiskunnan perinteiset rakenteet kykene ratkaisemaan näitä haasteita ilman jopa lainsäädännöllisiä poikkeustoimia.

Juuri nyt yhteiskuntamme taistelee turvaverkkojärjestelmän välittömän mukauttamisen parissa pyrkien takaamaan kansalaisten hyvinvoinnin sekä terveyden että toimeentulon näkökulmasta. Eri valtiot soveltavat hieman erilaisia painotuksia terveydellisen ja taloudellisen hyvinvoinnin välillä ja nähtäväksi jää, kuka onnistuu löytämään optimaalisen tasapainon näiden prioriteettien väliltä.

Seuraavaksi tulemme käymään uudenlaista keskustelua vastuunjaosta yhteiskunnallisten tahojen ja yritysten välillä. Ilmastokriisi nosti yritysten roolia yhteiskunnan kannalta tärkeiden prioriteettien suhteen ja koronakriisi tulee entisestään korostamaan yritysten roolia yhteiskunnallisesti tärkeissä kysymyksissä. Näemme jo nyt miten lukuista yritykset osallistuvat omilla investoinneillaan aktiivisesti näiden kriisien hoitamiseen.

Sen jälkeen tulemme näkemään minkälaisen sukupolven pandemian jälkeinen maailma tulee kasvattamaan. Minkälainen arvomaailma tulee vallitsemaan Z-sukupolven jälkeen valtaan nousevassa ikäryhmässä ja minkälaiset jäljet pandemia tulee tähän yhteiskuntajärjestykseen jättämään. Ennakoimme keskeisiksi arvoiksi yritysten tarkoituksellisuutta, uutta hajautettua tapaa työskennellä ja uusia yhteiskunnallisesti arvopohjaisia liiketoimintamalleja.

Yksilöiden ja yhteisöjen käyttäytyminen

Pandemia yhdessä ilmastokriisin kanssa ovat syösseet kuluttajakäyttäytymisen modernin aikakauden suurimpaan murrokseen. Juuri nyt kuluttajat saattavat käyttäytyä jossain määrin epärationaalisesti näkyen vaikkapa WC-paperin hamstraamisena.

Seuraavaksi tämänkaltainen epärationaalinen käyttäytyminen oikenee ja yhteiskunta palaa tämän suhteen tilanteeseen, joka vastaa suurelta osin perinteistä käyttäytymisen logiikkaa. 

Sen jälkeen tosin uskomme pandemian jättävän kuluttajiin varsin syviä arpia aivan kuten olemme nähneet suurten sotien ja suuren laman jälkeen. Tulemmeko pitkän sosiaalisen eristyneisyyden jälkeen näkemään kuluttajien suosivan korostuneesti fyysisiä kontakteja? Ohjaako pandemian aiheuttama suru ja henkilökohtaiset menetykset kulutusta materiasta kokemuksiin? Kohdistuuko kysyntä enenevässä määrin turvaa ja lohtua tarjoaviin palveluihin?

Yhteenveto

Koronavirus saapui maailmaan, jossa yleinen luottamus oli valmiiksi rapautumassa, maailma oli polarisoitumassa ja faktat jäämässä propagandan jalkoihin. Tuleeko kriisi yhdistämään ihmisiä ja auttamaan edellä mainittujen haastavien kehityssuuntien kääntämisessä vai tuleeko se entisestään kärjistämään tilannetta? Itse toivon ja uskon ensimmäiseen.

Lue lisää (PDF)

Tästä artikkelista

Kirjoittaja EY Suomi

Tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja konsultti

EY on globaali tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja konsultti.