4 minuutin lukuaika 14 toukokuuta 2020
Kauppakumppanin maksuvaikeudet – mitä tulee huomioida arvonlisäverotuksen ja velkojainsuojan kannalta?

Kauppakumppanin maksuvaikeudet – mitä tulee huomioida arvonlisäverotuksen ja velkojainsuojan kannalta?

Kirjoittaja

Kirsti Auranen

EY Finland, Government, Infrastructure and Health, Indirect Tax, Partner

Kirsti on erittäin kokenut veroasiantuntija, erityisalanaan arvonlisäverotus.

4 minuutin lukuaika 14 toukokuuta 2020
Samankaltaisia aiheita Veropalvelut COVID-19

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta johtuen useat yritykset ovat joutuneet tilapäisiin maksuvaikeuksiin. Esimerkiksi sopiminen huojennetuista maksuehdoista on yleistynyt. 

Normaalien laskutuserien summista ja maksuaikatauluista poikettaessa on syytä huomioida myös näiden vaikutus arvonlisäverokäsittelyyn eli sitä myöten myös kassavirtaan. Arvonlisäveron maksuvelvoitteisiin voivat vaikuttaa myös yrityksestä itsestään riippumattomat seikat, kuten kauppakumppanin maksu- tai toimituskyvyttömyys.

Käytännön toimintatapaa valittaessa eri osapuolten intressit, verotukselliset näkökohdat ja insolvenssilainsäädäntö voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa. Erilaisten toimintatapojen vaikutuksia onkin syytä arvioida monipuolisesti eri näkökulmista. EY:n monialainen verotuksen ja juridiikan ammattilaisista koostuva tiimi avustaa riskien arvioinnissa ja intressien yhteensovittamisessa.

  • Arvonlisäveron ajallisen kohdistamisen kassavirtavaikutukset: Sekä myyjän että ostajan kassavirtaa voidaan parantaa soveltamalla ajallisen kohdistamisen säännöksiä mahdollisimman tehokkaalla tavalla. Alv-vähennyksen tekeminen ostajan päässä voi olla mahdollista ennen kuin myynnin veron suorittamisvelvollisuus syntyy myyjällä. Erityisesti konsernin tai intressipiirin sisällä tässä on iso mahdollisuus vaikuttaa positiivisesti käyttöpääomaan.

Vaikutusten arvioinnissa ulkopuolisen kauppakumppanin kanssa on kuitenkin syytä ottaa huomioon muutkin mahdolliset seuraamukset, kuten se, että laskutusta siirtämällä lykkääntyy samalla myyjän oikeus viivästyskorkoon. Esimerkiksi ns. jatkuvaluonteisten palvelujen kuten vuokrien ja lisenssien osalta on erityisen tarkasti arvioitava, miten tilanteessa kannattaa toimia ja mitä dokumentaatiota sen vaatii.

  • Myyjän myöntämä maksuhuojennus vaikuttaa sekä myyjän että ostajan arvonlisäverotukseen: Halutaanko ostajalle antaa maksuaikaa vai annetaanko saamisia anteeksi? Jälkikäteen myönnetyt maksuhuojennukset johtavat ostajan mahdollisesti jo tekemien alv-vähennysten palauttamiseen eli ostaja joutuu käytännössä suorittamaan lisää arvonlisäveroa.
  • Luottotappio oikeuttaa myyjän oikaisemaan myyntiensä arvonlisäveroja: Myyjä voi pienentää myynnin verojaan hyvän kirjanpitotavan mukaisesti luottotappioiksi kirjatuilla erillä. 
  • Ennakkomaksut ja myyjän toimitusvaikeudet: Myyjän toimitusvaikeuksiin liittyy ostajalle riski sekä ennakkomaksun että jo tehdyn arvonlisäverovähennyksen menettämisestä. Tämä on tärkeää huomioida myös esimerkiksi takausvakuutusten vakuutusmäärässä.
  • Vuokralaisen tai keskinäisen kiinteistöyhtiön osakkaan maksuvaikeudet: Mikäli keskinäinen kiinteistöyhtiö joutuu ottamaan osakkaan vuokralle antaman huoneiston haltuunsa, kiinteistöyhtiöstä tulee vuokranantaja suoraan vuokralaiseen nähden. Vuokrauksen arvonlisäverollisuuden edellytykset on varmistettava tässä uudessa tilanteessa, jotta kiinteistöyhtiölle tai osakkaalle ei syntyisi aiheettomia alv-vähennysten menetyksiä. Myös osakkaan tai vuokralaisen konkurssitilanteessa vuokranantajan tulee varmistaa konkurssipesän asema alv-velvollisena ja voidaanko kiinteistön luovutus edelleen käsitellä arvonlisäverollisena. Jos verollisuuden edellytykset eivät enää täyty, tästä seuraa mm. kiinteistöinvestointien alv-vähennysten oikaisuvelvollisuus ja siis velvollisuus palauttaa vähennettyjä arvonlisäveroja verohallinnolle.
  • Maksuehtojen muuttaminen velkojainsuojan näkökulmasta: Aiemmin sovittujen maksuehtojen muuttaminen tai esimerkiksi uusien vakuuksien käyttäminen voivat olla riskialttiita, jos toinen osapuoli on maksukyvytön tai niin sanotusti ”uhkaavasti maksukyvytön”. Tällöin on hyvä ottaa huomioon takaisinsaantia koskevat säännökset, jotka voivat tulla konkurssit- tai yrityssaneeraus tilanteessa sovellettaviksi. 
  • Konkurssi- ja ulosottolainsäädännön väliaikaiset muutokset: Konkurssilain väliaikaisella muutoksella rajoitetaan velallisen asettamista konkurssiin velkojan hakemuksesta, ns. konkurssiuhkaisen maksukehotuksen noudattamatta jättämisen perusteella. Edellytyksenä on, että yrityksen vaikeudet selvitä velvoitteistaan ovat tuoreita ja niiden oletettaisiin johtuvan vallitsevasta koronavirustilanteesta. Ulosottokaarta muutetaan väliaikaisesti niiden säännösten osalta, joissa säädetään ulosottomenettelyn keventämisestä, rajoittamisesta ja täytäntöönpanon lykkäämisestä. Voit lukea aiheesta lisää EY:n julkaisemasta artikkelista.
  • Force majeure: Koronavirusepidemia laajoine seuraamuksineen voi muodostaa tietyissä sopimussuhteissa ns. force majeure -perusteen. Perusteen olemassaoloa on kuitenkin syytä tarkastella aina tapauskohtaisesti ottaen huomioon sekä sopimusvelvoitteet että koronan aiheuttamat tosiasialliset esteet liiketoiminnalle. Perusteettomasti tai väärin tehty vetoaminen force majeure -perusteeseen tai ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti voi johtaa huomattaviin oikeudenmenetyksiin. Olemme käsitelleet force majeure -perustetta tarkemmin artikkelissamme

Yhteenveto

Koronaviruksen aiheuttamasta poikkeustilasta johtuen useat yritykset ovat joutuneet tilapäisiin maksuvaikeuksiin. Normaalien laskutuserien summista ja maksuaikatauluista poikettaessa on syytä huomioida myös näiden vaikutus arvonlisäverokäsittelyyn eli sitä myöten myös kassavirtaan. Käytännön toimintatapaa valittaessa eri osapuolten intressit, verotukselliset näkökohdat ja insolvenssilainsäädäntö voivat olla ristiriidassa toistensa kanssa. Erilaisten toimintatapojen vaikutuksia onkin syytä arvioida monipuolisesti eri näkökulmista. EY:n monialainen verotuksen ja juridiikan ammattilaisista koostuva tiimi avustaa riskien arvioinnissa ja intressien yhteensovittamisessa.

Tästä artikkelista

Kirjoittaja

Kirsti Auranen

EY Finland, Government, Infrastructure and Health, Indirect Tax, Partner

Kirsti on erittäin kokenut veroasiantuntija, erityisalanaan arvonlisäverotus.

Lisää aiheesta Veropalvelut COVID-19