7 minute read 13 maaliskuuta 2020
939484342

Toimialat murroksessa - rakennusprojekti kannattavaksi, tulevaisuus turvatuksi

By

Dan Andersson

EY Finland, Nordics TAS CR-Restructuring – Head of CRO Services in Nordics

Toiminut erilaisissa johtotehtävissä kriittisen tärkeissä ja aikasidonnaisissa yritysjärjestelyissä. Yli 25 vuoden ura, josta 15 viime vuotta yritysjärjestelyiden parissa. Asuu Hampurissa.

7 minute read 13 maaliskuuta 2020
Samankaltaisia aiheita Yritysjärjestelypalvelut

Näytä julkaisut

Kenellekään ei liene uutinen, että monella toimialalla niin Suomessa kuin muualla maailmassa on käynnissä nopea, usein digitalisaation vauhdittama murros.
Uudessa blogisarjassamme EY:n tervehdyttämis- ja yritysjärjestelytoimintojen johtaja Dan Andersson pohtii, miten yritykset voivat parhaiten navigoida jo muuttuneissa, parhaillaan muutoksen alaisissa ja lähitulevaisuudessa muutokseen valmistautuvissa liiketoimintaympäristöissä. Esimerkkitoimialoiksi olemme valinneet rakennusteollisuuden, elintarviketeollisuuden ja liikkumisen. Tämä ensimmäinen blogikirjoitus käsittelee rakennusteollisuuden muutosta.
M

illaisia haasteita rakennusteollisuus kohtaa liiketoiminnan riskinoton ja onnistumisen kannalta nyt ja tulevaisuudessa? Suunnittelun merkitys projektiliiketoiminnassa on tärkeää, sillä esimerkiksi isot rakennusurakat ovat valtava sijoitus ja samalla taloudellinen riski. Miten varautua riskeihin? Miltä rakennusteollisuus näyttää 10–20 vuoden kuluttua ja mitä pitää ottaa huomioon menestyäkseen tulevaisuudessa?

EY on tunnistanut seitsemän tärkeää osa-aluetta, joihin tässä esimerkkinä käytettävän rakennusteollisuuden ja muiden suuria projektitoimituksia tuottavien yritysten kannattaa kiinnittää huomiota. Epäonnistuminen tai huolimattomuus voi helposti syödä projektilta koko katteen, joten sekä projektin johtamiseen että sen talouteen pitää paneutua huolella jo suunnitteluvaiheessa.

1. Projektin johtaminen

Prosesseja tulee ajaa johdonmukaisesti. Käytännössä se tarkoittaa, että ensinnäkin kaikki on suunniteltu etukäteen ja toiseksi, että kaikki osapuolet tietävät prosessit ja ajavat samaa prosessia.

Informaatioprosessi on erityisen tärkeä. Jos se katkeaa, tiedonkulku ja suunnittelu hajoavat. Informaation puutteessa tehdyt päätökset johtavat usein virheisiin ja kalliisiin korjaustoimiin.

Ajatellaan vaikka lähiörakennusprojektia: jos useaan kerrostaloon on suunniteltu ylhäältä avautuvat ikkunat ja tietokatkos johtaa sivusta avautuvien ikkunoiden tilaukseen, satojen ikkunoiden tilauksen uusinta nakertaa katetta pahasti. Puhumattakaan kerrannaisvaikutuksista, kuten aikataulun viivästymisestä koituvat sanktiot, vuokrakaluston kustannusten lisääntyminen tai työvoiman seisottaminen työttömänä.

Lääkkeenä toimivat prosessien tarkka seuranta ja ennen kaikkea päätösporttimalli, ns. gateway-malli. Riittävän tiheästi prosessiin sijoitetut päätösportit takaavat, että projektin seuraavaan vaiheeseen edetään vasta, kun kaikki osapuolet ovat varmistaneet ja hyväksyneet, että edellinen vaihe on kaikilta osin valmis.

2. Keskitetty vai hajautettu johtamisjärjestelmä?

Keskitetyssä mallissa koko projektia hallinnoidaan pääkonttorista, hajautetussa taas päätös- ja toimivalta on kullakin työmaalla.

Johtamisjärjestelmän haasteena on rakennusteollisuuden viime vuosien buumi. Tekijät ovat kasvaneet nopeasti, joskus jopa suuruusluokaltaan 100 miljoonan yrityksistä miljarditasolle. Hajautetussa mallissa tämä johtaa siihen, että projektissa voi olla jopa 20 erillistä tahoa ajamassa projektia autonomisesti. Tällöin on hankala huolehtia tiedonkulun aukottomuudesta, joskin resurssien käyttöönotto tapahtuu nopeasti.

Koska projektien kate on ohut, joka prosentti kustannussäästöissä on merkitsevä. Hajautetussa mallissa on vaikea huolehtia hankintojen keskittämisestä volyymietujen saavuttamiseksi. Siksi on suositeltavaa johtaa projektia hybridimallilla: työmailla olevaa osaamista kunnioitetaan, mutta isot hankinnat hoidetaan keskitetysti. Toki työmaille voidaan silti määritellä tietty budjetti tilauksiin.

3. Nopea kasvu

Kun rakennusyritys kasvaa nopeasti, myös lisääntyvien työmaiden aiheuttamat muuttuvat kulut kasvavat nopeasti. Vaarana on, että pääkonttori ei ehkä pysty kasvamaan samassa tahdissa.

Jos yritys kasvaa lyhyellä aikavälillä edellä mainitulla tavalla 100 miljoonan luokasta miljardiin, taloushallinto, henkilöstöhallinto ja perussuunnittelu joutuvat vaikean haasteen eteen, koska hallittavia työmaita on paljon. Pienemmälle volyymille mitoitettu toiminnanohjausjärjestelmä ei enää riitä, mistä seuraa paljon ”excelöintiä” eli toimintojen erillisohjausta.

Minkään yrityksen infrastruktuuri ja kustannusperusta eivät skaalaudu riittävän nopeasti, eikä liiketoiminta kestä, että toimintaa ajetaan jatkuvasti 200 prosentin teholla. Myös rekrytointitarpeet on osattava arvioida tarkasti.

Hyväksi ratkaisuksi tarjoutuu insourcing eli vuokrakontrollerin käyttö keskushallinnossa.

656676733

4. Työvoiman suunnittelu ja hallinta

Rakennusalan nopea kasvu on tuonut alalle paljon kouluttamatonta työvoimaa, etenkin vuokrausfirmojen kautta. Johdolle syntyy tästä iso haaste: mitä henkilöitä voi käyttää missä tehtävissä? Yleensä tämä selviää vasta, kun lähdetään toimimaan.

Jo haastatteluissa kannattaa sen vuoksi käyttää osaamismatriisia. Tällöin selviää jo ennen toiminnan aloittamista, kuka on yksilösuorittaja, avustaja tai kouluttaja.

Samalla selviää myös, kuinka moni tarvitsee toisten tukea – ja onko siihen varaa.

5. Rahoituksen haasteet

Asuntorakentamisen RS-rahoitus eli rakentamisaikaisten, valmistumisen jälkeisten ja 10 vuotta voimassa olevien suorituskyvyttömyysvakuuksien asettaminen vaatii rakentajalta suurta etukäteispanostusta projektiin.

Varsinkin, jos kauppoja tulee nopeasti, rahoitusta tarvitaan nopeasti lisää. Rahoituksen järjestäminen ei aina ole helppoa, sillä se vaatii tietyn tyyppisiä rahoittajia, ja rahoituksen hintakin voi olla kova. Lisäksi kuluu aikaa, sillä kymmenien miljoonien rahoituksesta ei yksikään rahoittaja pysty päättämään nopeasti, vaikka hanke vaikuttaisikin olevan kaikin puolin toteuttamiskelpoinen.

Rakentajan aikaisempi maksukäyttäytyminen on rahoituksen järjestämisessä merkitsevässä asemassa. Siksi kannattaa turvautua asiantuntevaan konsulttiin, joka huolehtii rahoitusaseman edellytyksistä pitkällä aikavälillä.

6. Projektin sisäisten kassavirtojen hallinta

Asuntokauppalaki kieltää maksupostitaulukkojen etupainotteisuuden eli kauppahinnat saavat erääntyä vain sitä tahtia, kun rakennus edistyy. Näin ollen ennen kuin toimittajalle maksetaan, on saatava raha asiakkaalta. Projektien johtamiselle tämä aiheuttaa oman haasteensa.

Joissain tapauksissa voi laskutusluvan saamisen jälkeen kestää päiviä, ennen kuin lasku lähtee. Jos rakentajalla on kymmeniä projekteja, ja jokaisen maksuaikataulu viivästyy parikin päivää, se aiheuttaa isollekin rakennusyritykselle merkittävän kassavirtaongelman ja vaikeuttaa jopa palkanmaksua. Siksi tulee huolehtia siitä, että lasku lähtee samana päivänä, kun lupa on saatu, varmistaa, että lasku on asiakkaalla hyväksyttävissä ja seurata suorituksia tarkasti.

Rahavirtojen hallinnassa tulee kiinnittää erityistä huomiota kulloiseenkin kassatilanteeseen. Olennaista on automatisoida kassanhallinta mahdollisimman pitkälle ja huolehtia henkilöstön riittävästä koulutuksesta.

7. Tavarantoimitusten järkeistys

Nopeasti kasvaneiden volyymien vuoksi tavarantoimitusketjut ovat tiukoilla. Perinteinen tilaaja-toimittaja-malli ei enää toimi. Siksi onkin rakentajien ja toimittajien välille syntynyt aitoja yhteistyösuhteita.

Tiedonkulun järjestäminen on avainasemassa. Toimittajan pitää saada tietää jo suunnitteluvaiheessa, mitä projektiin tarvitaan, milloin, mihin kokonaisuuteen ja millaisessa riippuvuussuhteessa hankkeen eri osat ovat toisiinsa nähden.

Näin voidaan välttää viivästykset sekä toimituksissa että niiden maksuissa.

939484342

Mitä tulevaisuus edellyttää?

Digitalisaatio muuttaa rakennusalaa kovaa vauhtia. Jo nelisenkymmentä prosenttia rakennusliikkeistä käyttää suunnittelussa ja projektinhallinnassa rakennuksen tietomallia, useimmiten tunnettu lyhenteellä BIM (Building Information Management). Ennusteen mukaan muutaman vuoden kuluessa jo 80 prosenttia rakennusliikkeistä toimii BIM-mallilla. Esimerkiksi Saksassa se tulee pakolliseksi tänä vuonna.

Kun pääsuunnittelija on suunnitellut rakennushankkeen, se luovutetaan rakennuskonsultille, joka luo hankkeesta kolmiulotteisen digitaalisen mallin. Se liitetään projektisuunnitelmaan ja siihen lisätään hankkeen muut osa-alueet, kuten hissit, LVI-järjestelmät ja sähkösuunnitelmat.

BIM-malli on avuksi myös projektin seurannassa. Siihen liitetään päätösportit, ja siihen voidaan sisällyttää myös laskutus, laskujen hyväksyminen ja kassavirran seuranta.

Rakennusliikkeiden on varauduttava yhä syvempään digitalisaatioon jo ennakolta. Millaisia ohjelmistoja tarvitaan ja millaisia uusia taitoja ja koulutusta henkilöstöltä? Digitaalinen projektiin osallistuminen ja sen johtaminen ei enää ole kilpailutekijä, vaan pakko. Erityisesti keskikokoisten rakennusliikkeiden on aloitettava valmistautuminen heti, sillä hankekokojen kasvaessa tulee olla valmis digitaalisuuteen, muiden tahojen osallistuttamiseen ja läpinäkyvyyteen.

Miten EY turvaa nykyisyytesi ja tulevaisuutesi

EY:n Restructuring & Turnaround- eli tervehdyttämisyksikkö auttaa sen suunnittelussa, miten hankesuunnitelmat parhaiten laaditaan, miten projektien johto ja hallinta parhaiten järjestetään, miten kassavirta saadaan riittämään ja miten rakennusliike hankkii parhaat taidot ja työkalut digitaaliseen maailmaan.

Asiantunteva konsultointi ja tarvittaessa myös liiketoimintaan osallistuminen helpottavat disruptioiden ja muutostrendien keskellä navigointia ja edistävät varautumista jo hetken päästä vastassa oleviin uusiin haasteisiin.

Yhteenveto

Rakennusteollisuus, kuten muutkin toimialat, ovat jatkuvassa murroksessa. Tarjoamme monipuolisia ratkaisuja ja tukea muuttuvassa ympäristössä toimimiseen.

Tästä artikkelista

By

Dan Andersson

EY Finland, Nordics TAS CR-Restructuring – Head of CRO Services in Nordics

Toiminut erilaisissa johtotehtävissä kriittisen tärkeissä ja aikasidonnaisissa yritysjärjestelyissä. Yli 25 vuoden ura, josta 15 viime vuotta yritysjärjestelyiden parissa. Asuu Hampurissa.

Lisää aiheesta Yritysjärjestelypalvelut