Modernin muutosjohtajan kolme kyvykkyyttä

Tämän päivän muutosjohtaminen hyödyntää täysipainoisesti empatiaa, teknologiaa ja analytiikkaa sekä muotoiluajattelua. Tässä artikkelissa tutustutaan lyhyesti edellä mainittuihin tekijöihin ja siihen, miten muutosjohtaja, tai kuka tahansa muutoksesta haaveileva, rakentaa näistä kyvykkyyksistä voittamattoman työkalupakin itselleen.

1. Empatia

Empatia, kyky asettua toisen asemaan, on transformaatiotyössä läsnä jatkuvasti: tarvitset sitä ymmärtääksesi sidosryhmiesi tarpeet, sekä nähdäksesi muutoksen, viestisi ja jokaisen tekosi toisen näkökulmasta. Toisaalta tarvitset sitä myös itseäsi kohtaan: osaatko pyytää kaikki työvälineet, jotka tarvitset työsi tekemiseen hyvin? Empatia toisia kohtaan on helpoimmillaan yksinkertaisia tekoja arjessa:

• Kirjoita sähköpostin ja kalenterivarauksen aiheet niin, että toinen ymmärtää, mihin on tulossa. ”Workshop 1 – suunnittelu” ei ole ollenkaan niin hyvä aihe kuin ”Vaikuta siihen miltä työpäiväsi tärkein työväline näyttää ja mihin voit sitä hyödyntää!”
• Muotoile ohjeet ja koulutukset niin että, osallistuja kokee onnistumisen tunteita – liian vaikeat ohjeet saavat etuotsalohkon jumittumaan ketterämmältäkin ihmiseltä.
• Ota ihmiset mukaan muutoksen suunnitteluun ja toteuta muutos nopeudella, joka tuntuu luontevalta. Näin muutoksesta tulee hyväksytty osa arkea nopeammin kuin pakottamalla.
• Vaadi itsellesi ne työkalut, joilla voit ennakoida tulevaa. Työpäivistä tulee nopeasti epämiellyttäviä kivireenvetoa muistuttavia taakkoja, jos aikasi menee muutostilanteisiin reagoimiseen. Muutosjohtajan on pystyttävä ennakoimaan tulevat tilanteet valitakseen johtamistyylit ja -tavat, jotka tuntuvat itselle luontevilta. Näin ylläpidät uskottavuutta myllerryksen keskellä.

Jos otat tavaksi tutkia jokaisen vaikutustilanteen ”toisen silmin”, tulet automaattisesti omaksumaan tilannetajuisen johtamisen ja saat täten suuremman joukon ihmisiä mukaan muutosmatkaasi.

2. Teknologia ja analytiikka

Jokainen matka tarvitsee kartan, mutta muutostilanteessa kartan piirtäminen etukäteen valmiiksi on haastavaa. Muuttuvissa tilanteissa ohjaaminen vaatii, että karttaa piirretään ja täydennetään jatkuvasti datan ja analytiikan avulla. Muutosjohtajan matkan tärkeimmät mittarit ovat:

• Liiketoimintojen keskeiset mittarit
• Muutosvaikutus, -laajuus ja organisaation muutosvalmius
• Erilaiset henkilöstömittarit, kuten henkilöstötutkimusten tulokset 
• Kulttuurimittarit
• Viestintäkanavien tehokkuus, kattavuus ja vaikutus

Yllä mainittujen mittareiden seuraaminen kasvattaa kykyämme ennakoida tulevaa. Voimme seurata erilaisten skenaarioiden toteutumista ja myös arvioida onnistumisen mahdollisuutta tietoon pohjautuen. Tämä on toimiva resepti siihen, että johtamisesta tulee ennakoivaa ja että voimme kohdentaa resursseja paremmin. Muutoksen johtamisesta poistuu paineen tuntu ja reaktiivisuus. Samaan aikaan organisaation usko muutosmatkaan ja omaan muutoskyvykkyyteensä kasvaa.

3. Muotoiluajattelu

Usko omaan muutoskykyyn on suuri osa psykologista turvallisuutta muutostilanteessa. Kun riittävä turvallisuuden tunne on saavutettu, voidaan henkilöstö ottaa mukaan muotoilemaan toimivaa tulevaisuutta, joka tuottaa arvoa niin yksilöille, organisaatiolle kuin ympäröivälle yhteiskunnallekin. Muotoiluajattelun keinoin voidaan ideoida, kokeilla, määritellä ja epäonnistuakin ilman, että organisaatio kokee turvattomuutta tai häpeää keskeneräisyydestä. Ilman psykologista turvallisuutta ei muotoiluajattelun keinoilla saavuteta todellista murrosta vaan lopputulos on sellainen, joka tuntui hyvältä siinä hetkessä. Yksinkertaistettuna muotoiluajattelu voidaan määritellä ajattelutapana ja työkaluna, jonka tähtäimenä on löytää innovatiivisia ratkaisuita monimutkaisiin ongelmiin. 

Psykologinen turvallisuus mahdollistaa sen, että ihminen uskaltaa haastaa nykytilan ja helpoimman reitin valitsemisen. Projekteissa todellinen arvo saavutetaan rohkeudella; sen sijaan, että valittaisiin helpoin reitti seuraavaan vaiheeseen.

Yhdistämällä empatia, teknologia ja analytiikka sekä muotoiluajattelu päästään tilanteeseen, jossa muutosmatka suunnitellaan henkilöstö keskiössä ja samaan aikaan päätöksiä tehdään vahvasti tietoon nojautuen. Näistä lähtökohdista rakennetaan matka joka:

• On helppo omaksua – tarina on itse kirjoitettu
• Kuulostaa omalta
• Pohjautuu jatkuvaan seurantaan ja ennakointiin
• Mukautuu tarkoituksenmukaisesti tiedon lisääntyessä
• Johdetaan tilannetajuisesti valmentaen

Muutoksessa yksi tapa ei ole sopiva kaikille, vaan jokaisen tarpeet uusien kyvykkyyksien kasvattamiseksi ovat henkilökohtaisia. Johtajana saman tarinan toistaminen ja ohjeisiin perustuva kommunikointi eivät enää toimi, vaan tarvitaan syvää ymmärrystä ja mukautumista. Tässä tehtävässä auttavat tilanteen mukaan monet dataan ja tekoälyyn perustuvat työkalut, joista esimerkkeinä mainittakoon EY:n omat muutostyökalut Change Insights, Culture Fitness Diagnostics ja Behavioral Influencer Platform.

Ihmisen perustarpeet muutostilanteissa eivät ole muuttuneet vuosien saatossa, mutta uudenlaiset teknologiat ja johtamistyylit auttavat ymmärtämään ja vastaamaan näihin tarpeisiin aiempaa paremmin. Siksi moderni muutosjohtaminen eroaa vanhoista malleista huomattavasti. Keskitettyihin viestintä- ja koulutussuunnitelmiin pohjautuva muutosjohtaminen on jäänyt menneisyyteen. Nyt keskustellaan ihmisenä ihmiselle ja ennakoidaan tulevat turbulenssit. Näin taataan transformaatiojohtamisen onnistuminen.