Ihmiset katsovat erilaisia dokumentteja läpi yhdessä

Alv-vähennysten oikaisuvelvollisuus yrityssaneerauksessa


KHO:n mukaan yrityssaneeraukseen joutunut velallinen ei ollut velvollinen oikaisemaan alv-vähennyksiään leikattujen ostovelkojen osalta.

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi 8.5.2023 päätöksen KHO 2023:41, jonka mukaan ostajalla ei ollut velvollisuutta oikaista tekemiään alv-vähennyksiä, kun sen arvonlisäverollisia ostovelkoja oli leikattu yrityssaneerauksessa. Erityislaatuisen tilanteesta teki se, että saneerausmenettelyssä velkojille (ts. myyjille) oli vahvistettu mahdollisuus merkitä velallisyhtiön (ostajan) osakkeita saatavan leikkausta vastaavasta arvosta. Oikeuskysymys koski nimenomaan tilannetta, jossa osa velkojista oli syystä tai toisesta jättänyt tämän mahdollisuuden käyttämättä.

KHO katsoi ensinnäkin, että velkojalle annettu mahdollisuus osakkeiden merkintään ei ollut yrityssaneerauslaissa tarkoitettu sijaissuoritus. Tätä merkintäoikeutta ei siis itsessään pidetty velkojalle annettuna vastikkeena (ostajan katsottiin antaneen myyjälle vastiketta vain siinä tilanteessa, että myyjä oli käyttänyt oikeuttaan ja merkinnyt osakkeita).
 

Verollisen ostovelan leikkaaminen yrityssaneerauksessa merkitsee KHO:n mukaan alv-direktiivissä ja EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännössä tarkoitettua muutosta alv-vähennysten määrän määräytymistekijöissä. EU-oikeuden valossa tämän tulisi siten johtaa tehdyn vähennyksen oikaisemiseen.
 

Kotimaisen oikeuskäytännön näkökulmasta KHO totesi velkojen leikkautumisen näissä olosuhteissa luottotappioksi (KHO 1997:69), eikä vapaaehtoiseksi akordiksi (ks. esim. KHO 1998 T 1952). KHO huomautti, että Suomen arvonlisäverolain (AVL) vähennyksen oikaisuvelvollisuutta koskeva säännös (AVL 118 §) kattaa vain AVL 78 §:n 1 momentin 1 ja 4 kohdan mukaiset ostajalle annetut hyvitykset, mutta ei luottotappiotilannetta. Luottotappion käsitettä ei ole arvonlisäverolaissa määritelty, mutta KHO:n mukaan laista tai sen esitöistä ei ole pääteltävissä, että saatavan käsittely luottotappiona edellyttäisi saatavan olevan edelleen perittävissä (mikä siis EU-oikeuden näkökulmasta olisi olennaista).
 

KHO:n mukaan Suomen kansalliset vähennysten oikaisuvelvollisuutta koskevat säännökset eivät ole yhteneväiset alv-direktiivin vastaavien säännösten kanssa. Kun vähennyksen oikaisuvelvollisuutta ei voida perustaa arvonlisäverolain säännöksiin, EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännölle ja direktiivin tulkintavaikutukselle ei voida antaa asiassa ratkaisevaa merkitystä. Suomen viranomainen ei voi omaksi edukseen yksityistä verovelvollista vastaan vedota sellaiseen direktiivin säännökseen, jota ei ole pantu täytäntöön Suomen laissa.
 

KHO:n ratkaiseman erityistapauksen ohella tämä päätös on sovellettavissa laajemminkin yrityssaneerauksessa leikattuihin, arvonlisäverollisista liiketoimista johtuviin saataviin. Päätös vahvistaa, että aiemmin noudatetun käytännön mukaisesti Verohallinto ei voi vaatia ostovähennysten oikaisua tilanteessa, jossa ostaja ajautuu tilapäisen maksukyvyttömyyden vuoksi yrityssaneeraukseen. Tilanteeseen voi kuitenkin tulla muutos, jos lainsäätäjä päättää muuttaa ostovähennysten oikaisuvelvollisuutta koskevia arvonlisäverolain säännöksiä vastaamaan EU-oikeuden säännöksiä ja tulkintoja.
 

Ole rohkeasti yhteydessä EY:n alv-asiantuntijoihin. Me kerromme mielellämme lisää KHO:n ratkaisemasta tapauksesta sekä yleisemmin luottotappioiden ja ns. hinnanmuutostilanteiden eroista arvonlisäverotuksessa.


Yhteenveto

KHO vahvisti tuoreessa päätöksessään KHO 2023:41, että ostajan ei tarvitse oikaista aiemmin tekemiään alv-vähennyksiä, kun verollisia ostovelkoja leikataan saneerausmenettelyssä. KHO:n mukaan alv-direktiivi ja sitä koskeva oikeuskäytäntö olisi johtanut asiassa toisenlaiseen lopputulokseen. Asia oli kuitenkin ratkaistava verovelvollisen eduksi arvonlisäverolain säännösten nojalla, kun direktiiviä ei ollut implementoitu Suomen lainsäädäntöön asianmukaisesti.


Tästä artikkelista