Suomalaisyritysten hyvä tuntea muiden maiden verotusmenettelylakeja

EUT:n ratkaisemassa tapauksessa oli kyse yhteisömyynnin verottomuuden edellytysten täyttymisen näyttämisestä ja siitä, milloin tämä näyttö oli esitettävä. Slovenian kansallisen lainsäädännön mukaan verotarkastuspöytäkirjan laatimisen jälkeen toimitetut tosiseikat ja todisteet otetaan huomioon vain, jos ne olivat olemassa ennen pöytäkirjan laatimista ja jos verovelvollisella oli perusteltu syy, miksi se ei voinut vedota niihin tai esittää niitä ennen pöytäkirjan laatimista. Veroviranomainen ei hyväksynyt verottomuutta NECin sille ensi vaiheessa toimittamien laskujen ja rahtikirjojen perusteella eikä se suostunut ottamaan huomioon sille verotarkastuspöytäkirjan lähettämisen jälkeen esitettyjä asiakirjoja, ja näin ollen se määräsi NECin maksettavaksi Slovenian veron EU-tavarakaupasta.

EUT:lta kysyttiin, muodostavatko alv-direktiivi ja sitä koskevat tulkintaperiaatteet esteen tämän kaltaisten tiukkojen verotusmenettelysäännösten soveltamiselle Sloveniassa. EUT:n mukaan kyse on kunkin jäsenvaltion kansalliseen oikeusjärjestykseen kuuluvista menettelysäännöksistä, kunhan ne ovat vastaavuus- ja tehokkuusperiaatteen mukaisia. EUT viittasi mm. asiassa C-294/20, GE Auto Service Leasing antamaansa tuomioon. Tapaus koski arvonlisäveron ulkomaalaispalautusmenettelyä ja tilannetta, jossa hakija ei ollut sille asetetussa määräajassa esittänyt pyydettyjä asiakirjoja ja tietoja. Kyseisessä tuomiossa EU-oikeuden vastaisiksi ei katsottu kansallisia menettelysäännöksiä, jotka johtivat tapauksen olosuhteissa palautusoikeuden lopulliseen menettämiseen. Tätä oikeuskäytäntöä voitiin EUT:n mukaan soveltaa analogisesti yhteisömyynteihin liittyvään näyttöön. Käytännössä siis EUT ei nähnyt estettä sille, että Slovenian kansallinen lainsäädäntö johti myynnin verottomuuden epäämiseen lopullisesti.

Suomen kansallisessa lainsäädännössä menettelysäännökset eivät ole yhtä tiukat, eikä niitä ole mahdollista ryhtyä tulkitsemaan aiempaa tiukemmin tämän tuomion johdosta. Tuomio kuitenkin vahvistaa sen, että ainakin tietyissä tilanteissa EU-oikeudesta avulla ei ole mahdollista saada muutosta kohtuuttoman ankarilta tuntuviin mutta sinänsä paikalliseen verotusmenettelysäännöksiin perustuviin päätöksiin. 

Suomalaiset yritykset joutuvat asioimaan eri maiden paikallisten veroviranomaisten kanssa esimerkiksi, jos yrityksellä (tai konserniyhtiöllä) on myyntejä toisissa maissa tai jos ne hakevat arvonlisäveron ulkomaalaispalautusta. On hyvin tärkeää, että suomalaiset yritykset tuntevat tarkkaan omaan tilanteeseensa liittyvät paikalliset verosäännökset, mukaan lukien verotusmenettelyä koskevat säännökset. Esimerkiksi paikallisessa lainsäädännössä näytön esittämiselle annetun määräajan ylittäminen voi aiheuttaa yritykselle merkittävää taloudellista vahinkoa, eikä tätä vahinkoa ole mahdollista oikaista muutoksenhaun kautta.

EY:n arvonlisäveroasiantuntijat Suomessa pystyvät yhdessä EY-verkoston kansainvälisten kollegoiden kanssa auttamaan yrityksiä erittäin haastavissakin kansainvälisissä verokysymyksissä. Ole rohkeasti yhteydessä, mikäli tähän liittyviä kysymyksiä herää.