Tekoäly voi kasvattaa Suomen talouden tuottavuutta 0,7–1,2 prosenttia

EY:n European Economic Outlook -raportin mukaan tekoäly on yksi keskeinen Euroopan talousnäkymiin vaikuttava tekijä. Suomi kuuluu Euroopan johtaviin maihin tekoälyn käyttöönotossa ja voi hyötyä tekoälykehityksestä sekä tuottavuuden että talouskasvun näkökulmasta.

Tekoälyyn liittyvät investoinnit ovat Euroopassa kiihtymässä vuonna 2026, vaikka kasvu ja tekoälyn vaikutukset ovatkin voimakkaampia Yhdysvalloissa. Raportin mukaan tekoäly on jo nostanut Euroopan tuottavuutta noin 0,2 prosenttia. Vuoteen 2029 mennessä tekoälyn vaikutus potentiaaliseen bruttokansantuotteeseen voi olla euroalueella keskimäärin 0,6 prosenttia ja Suomessa 0,7 prosenttia, tai optimistisemmassa skenaariossa jopa 1,2 prosenttia. Vaikutus voi kuitenkin jäädä pienemmäksi, jos työvoiman korvautumiseen liittyvät riskit toteutuvat.

Tekoälyn arvioitu vaikutus BKT:n tasoon vuoden 2026 toisella neljänneksellä oli Suomen osalta 0,7 prosenttia, Norjassa 0,8 prosenttia, Ruotsissa 1 prosentti ja Tanskassa 0,4 prosenttia. Euroalueella vaikutus oli arviolta enintään 1,0–1,1 prosenttia. Vaikka tekoälyn suorat vaikutukset euroalueen tuottavuuteen ovat siis toistaiseksi olleet rajallisia, Yhdysvaltojen vahvempi tuontikysyntä tuki euroalueen vientiä ja investointeja, joka puolestaan kasvatti euroalueen BKT:tä.

Käytännössä Aasian puolijohde- ja elektroniikkavalmistajat näyttävät hyötyneen kehityksestä huomattavasti eurooppalaisia valmistajia enemmän. Euroopassa tekoälybuumista ovat arvion mukaan hyötyneen eniten ne maat, joiden taloudet ovat kaikkein eniten sidoksissa Yhdysvaltojen kanssa käytävään kauppaan. Tekoälyn vaikutus tuottavuuteen muodostuu altistumisesta tekoälylle, sen käyttöönotosta sekä siitä, kuinka suuri osa mikrotaloudellisissa tutkimuksista havaituista työntekijätason tuottavuushyödyistä siirtyy kokonaistalouden kokonaistuottavuuden kasvuksi.

”Raportin mukaan Pohjoismaat ovat kuitenkin Euroopan vahvimpia alueita yritysten tekoälyn käyttöönotossa. Suomi sijoittuu yhdessä Tanskan, Ruotsin sekä Benelux-maiden kanssa tekoälyn hyödyntämisen kärkeen. Tämä osoittaa pohjoismaisten yritysten kykyä omaksua uusia teknologioita eurooppalaista keskiarvoa nopeammin”, sanoo EY Suomen partneri ja AI & Data Leader Roope Hyöky.

Tekoälyn käyttöönotossa on myös merkittäviä eroja eri toimialojen välillä. Tieto- ja viestintätekniikan ala (ICT) sekä ammatilliset palvelut ovat edelläkävijöitä. Sen sijaan käyttöönotto on edelleen selvästi vähäisempää rakentamisessa, liikenteessä ja matkailussa, joissa tekoälyn sovellusmahdollisuudet ovat toistaiseksi rajallisemmat. Euroopassa tekoälyn käyttöönotto on keskimäärin edelleen varhaisessa vaiheessa: vaikka 20 prosenttia EU-alueen yrityksistä käyttää vähintään yhtä tekoälyteknologiaa, vain 4 prosenttia hyödyntää tekoälyä tuotantoprosesseissaan.

Riskinä epävarmuus sekä työvoiman korvautumisen vaikutukset

Tekoälyn taloudellisiin vaikutuksiin liittyy kuitenkin edelleen huomattavaa epävarmuutta.

”Voimakkaammat tuottavuushyödyt voivat kasvattaa potentiaalista tuotantoa, mutta työvoiman korvautuminen tekoälyllä voi samalla heikentää osaa saavutettavista hyödyistä”, Hyöky sanoo.

Raportissa on esitetty kaksi vaihtoehtoista skenaariota tekoälyn taloudellisista vaikutuksista vuoteen 2029 mennessä, jossa voimakkaamman tuottavuushyödyn skenaariossa työntekijätason tuottavuushyötyjen siirtyminen koko talouden tuottavuuteen kasvaa asteittain 15 prosentista 30 prosenttiin, ja voimakkaamman tuottavuushyödyn ja työvoiman korvautumisen skenaariossa korkeamman siirtymäasteen lisäksi tuottavuuden kasvu vähentää työvoiman kysyntää mallin arvioiman työllisyyden ja BKT:n välisen suhteen mukaisesti.

Voimakkaamman tuottavuuskasvun skenaariossa potentiaalisen BKT:n tason lisäkasvu olisi vuonna 2029 0,9 prosenttia korkeampi Yhdysvalloissa ja 0,4 prosenttia korkeampi euroalueella verrattuna perusskenaarioon. Euroopan maiden välillä arvioidut lisähyödyt vaihtelevat noin 0,1 prosentista Kaakkois-Euroopassa 0,5–0,6 prosenttiin Irlannissa, Pohjoismaissa ja Alankomaissa. Vaikutus työttömyyteen olisi hyvin vähäinen.

Kun myös työvoiman korvautuminen huomioidaan, potentiaalisen BKT:n kasvu jää noin puoleen edellisestä skenaariosta työpanoksen vähenemisen vuoksi. Espanjassa tuottavuuden myönteinen vaikutus kumoutuu kokonaan työmarkkinoiden häiriövaikutusten vuoksi. Samalla työttömyysaste nousee enimmillään noin 0,5 prosenttiyksikköä perusskenaarioon verrattuna.

Työvoiman häiriövaikutukset huomioivassa simuloinnissa tekoälyn vaikutus Suomen potentiaaliseen BKT:hen olisi vuonna 2029 noin 0,3 prosenttia, ja työttömyysaste nousisi 0,2 prosenttiyksikköä perusskenaarioon verrattuna. Näin ollen Suomi kuuluu myös niihin maihin, jotka voisivat hyötyä laajemmasta tekoälyn käyttöönotosta vaihtoehtoisissa vaikutusskenaarioissa.

Simulaatiot keskittyvät työntekijöiden tuottavuuteen eivätkä sisällä tekoälyyn liittyvien investointien, kasvaneen kysynnän tai osakekurssien nousun mahdollisia väliaikaisia lisävaikutuksia, vaikka niiden vaikutus voisi olla merkittävä.