Miten täyttää kansainvälisten ihmisoikeusperiaatteiden vaatimukset?

Yrityksen ihmisoikeustyö vahvistaa riskienhallintaa, syventää sidosryhmäsuhteita ja lisää toimitusketjun läpinäkyvyyttä.

Lyhyesti:

• Ihmisoikeustyö tukee riskienhallintaa, sidosryhmiä ja toimitusketjun läpinäkyvyyttä, vaikka sääntely ei koskisi organisaatiota.
• Sitoutuminen ihmisoikeusperiaatteisiin vaatii systemaattisia toimia, kuten due diligence -prosessin toteuttamista.
• EY auttaa kehittämään ihmisoikeustyötä, rakentamaan prosessit ja integroimaan riskit osaksi liiketoiminnan johtamista.

EU:n komission Omnibus-paketti on aiheuttanut myllerrystä yritysten ihmisoikeustyötä koskeviin lainsäädännöllisiin vaatimuksiin, kuten yritysvastuudirektiivi CSDDD:hen. Mikäli paketti hyväksytään, yritysvastuudirektiivi koskee jatkossa harvempia yrityksiä, ja sen vaatimukset ovat alkuperäistä esitystä huomattavasti kevyemmät.

Regulaation epävarmuudesta huolimatta ihmisoikeustyön kehittäminen kannattaa. Asianmukaisen huolellisuuden eli niin sanotun due diligence -prosessin avulla voidaan tunnistaa omassa toiminnassa ja toimitusketjuissa ilmeneviä ihmisoikeusriskejä ja -vaikutuksia. Tämä puolestaan mahdollistaa maineriskien ennaltaehkäisyä ja kasvattaa sidosryhmien luottamusta. Due diligence -prosessin toteuttaminen lisää yrityksen kykyä tunnistaa ja hallita toimitusketjujen riskejä kokonaisvaltaisesti, mikä voi auttaa välttämään ja minimoimaan häiriöitä liiketoiminnassa ja toimitusketjuissa. Lisäksi ihmisoikeusvaikutusten arviointi on edellytys EU Taksonomian vähimmäissuojavaatimusten noudattamisessa.

Kaiken kaikkiaan ihmisoikeustyö vahvistaa vastuullisia toimintatapoja arvoketjussa, lisää ymmärrystä omista toiminnoista ja toimitusketjujen riskeistä, auttaa vastaamaan sijoittajien ja muiden sidosryhmien vastuullisuusvaateisiin ja luo mahdollisuuksia pitkäaikaisiin ja syviin kumppanuuksiin sekä positiiviseen brändi- ja työnantajamielikuvaan.

Mitä kansainvälisiin ihmisoikeusjulistuksiin ja –periaatteisiin sitoutuminen edellyttää yrityksiltä?

Yritysten ihmisoikeustyön lähtökohtana ovat kansainväliset ihmisoikeusjulistukset ja -periaatteet, joihin sitoutuminen on usein yritysten ihmisoikeusmatkan ensimmäinen askel. Kansainväliset ihmisoikeusjulistukset ja -periaatteet viittaavat useimmiten YK:n ihmisoikeuksien yleismaalliseen julistukseen, kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistukseen työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista, YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskeviin ohjaaviin periaatteisiin (UNGP) sekä OECD:n ohjeisiin monikansallisille yrityksille.

Julistukset ovat virallisia asiakirjoja, jotka määrittelevät ihmisoikeudet. Periaatteet ja ohjeet ovat puolestaan ohjeistuksia siitä, miten asiakirjoissa määriteltyjä ihmisoikeuksia sovelletaan, tulkitaan ja viedään käytäntöön.

Ihmisoikeusjulistuksiin ja -periaatteisiin sitoutuminen edellyttää yrityksiltä systemaattisia toimia sekä due diligence -prosessin toteuttamista johdon vahvistaman sitoumuksen lisäksi. Alla olemme listanneet vaatimuksia, joita ihmisoikeusjulistuksiin ja -periaatteisiin sitoutuminen asettaa yrityksille.

YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus

Vuonna 1948 YK:n yleiskokouksessa hyväksytty ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus on ensimmäinen globaali standardi, joka sanoittaa kaikkien ihmisten perusoikeudet ja -vapaudet kansalaisuuteen ja taustaan katsomatta. Se asettaa minimivelvoitteet, joita valtioiden tulee noudattaa ihmisoikeuksiin liittyen. Nämä minimivelvoitteet velvoittavat kunnioittamaan jokaiselle ihmiselle kuuluvia perusoikeuksia, kuten oikeuden elämään, vapauteen, turvallisuuteen, tasa-arvoon ja sananvapauteen. Julistus ei ole oikeudellisesti sitova, mutta sillä on ollut merkittävä vaikutus niin kansallisen lainsäädännön kuin kansainvälisten viitekehysten laatimisessa.

Kansainvälisen työjärjestön (ILO) julistus työelämän perusperiaatteista ja –oikeuksista

Kansainvälinen työjärjestö ILO on YK:n kolmikantaisesti toimiva järjestö, jonka tarkoitus on edistää sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja ihmisoikeuksia sekä kehittää kansainvälisiä standardeja työhön ja työelämään liittyen. Julistus ei ole oikeudellisesti sitova sopimus, vaan poliittinen julkilausuma, jonka kautta ILO:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet työelämän perusoikeuksien edistämiseen.

Julistuksessa työhön liittyvät perusperiaatteet ja -oikeudet on jaettu viiteen kategoriaan:

1. Järjestäytymisvapaus ja kollektiivinen neuvotteluoikeus
2. Pakkotyön ja pakollisen työn poistaminen
3. Lapsityön ja lapsityövoiman poistaminen
4. Syrjinnän poistaminen
5. Turvallinen ja terveellinen työympäristö

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UNGP)

YK:n yrityksiä ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet koskevat kaikkia valtioita ja yrityksiä, vaikka se ei ole oikeudellisesti sitova asiakirja. Periaatteet rakentuvat kolmen peruspilarin varaan: valtioiden velvollisuuteen kunnioittaa, suojella ja edistää ihmisoikeuksia, yritysten velvollisuuteen noudattaa ihmisoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja kunnioittaa ihmisoikeuksia sekä molempien vastuuseen varmistaa asianmukaiset ja tehokkaat toimenpiteet, joilla korjataan tapahtuneet haittavaikutukset.

Periaatteiden mukaan kaikilla yrityksillä on siis velvollisuus välttää ihmisoikeuksiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia ja puuttua, mikäli sellaisia ilmenee. Lisäksi yritysten ylimmän johdon tulee hyväksyä ihmisoikeussitoumus ja -politiikka, joka ohjaa yrityksen toimintaa. Sitoumuksen ja politiikan tulee olla linjassa kansainvälisten ihmisoikeussitoumusten kanssa, ja ne tulee viestiä sisäisesti ja ulkoisesti.

Periaatteista löytyy yrityksille luotu toimintamalli, jonka mukaisesti yritysten tulee hallita kielteisiin ihmisoikeusvaikutuksiin liittyviä riskejä. Tämä nelivaiheinen prosessi tunnetaan nimellä ihmisoikeuksia koskeva due diligence -prosessi. Riskienhallinnan neljä vaihetta ovat:

1. Todellisten ja mahdollisten ihmisoikeusvaikutusten tunnistaminen ja arviointi omassa toiminnassa, toimitusketjussa ja liiketoimintasuhteissa
2. Havaintojen integrointi ja niiden perusteella toimiminen eli haitallisten vaikutusten ehkäiseminen, lopettaminen ja lieventäminen
3. Toimenpiteiden tehokkuuden seuraaminen ja arviointi
4. Viestintä siitä, miten vaikutuksia on käsitelty

Lisäksi yrityksen tulee perustaa ja ylläpitää tehokkaita valitusmekanismeja, jotka ovat saatavilla niille yhteisöille ja yksilöille, joihin yrityksen toiminta voi haitallisesti vaikuttaa. Tämän avulla pyritään siihen, että haitalliset vaikutukset voidaan käsitellä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja korjata suoraan.

OECD:n ohjeet monikansallisille yrityksille

OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille vastuulliseen liiketoimintaan ovat suosituksia, joiden kautta valtiot pyrkivät edistämään yritystoiminnan myönteisiä sekä ehkäisemään kielteisiä ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan kohdistuvia vaikutuksia.

Toimintaohjeet kuuluvat osaksi OECD:n kansainvälistä sijoitustoimintaa ja monikansallisia yrityksiä koskevaa julistusta.

Ihmisoikeuksiin liittyen yrityksiltä edellytetään esimerkiksi julkisesti saatavilla olevaa ihmisoikeussitoumusta mutta myös käytännön toimia: yritysten tulee välttää aiheuttamasta kielteisiä ihmisoikeusvaikutuksia, etsiä keinoja ehkäistä ja mitigoida haitallisia, omaan toimintaan linkittyviä vaikutuksia sekä pyrkiä korjaamaan toteutuneita, kielteisiä vaikutuksia.

Lisäksi yritysten tulisi toteuttaa asianmukaista huolellisuutta (due diligence), jonka tueksi OECD on laatinut asianmukaista huolellisuutta koskevat ohjeet vastuulliseen liiketoimintaan (OECD Due Diligence Guidance for Responsible Business Conduct). Ohjeiden tarkoituksena on tukea yrityksiä due diligence -prosessin käytännön toimeenpanossa.

Due diligence -prosessi voidaan OECD:n ohjeen mukaan jakaa kuuteen vaiheeseen:

1. Vastuullisten toimintatapojen integrointi toimintaperiaatteisiin ja hallintajärjestelmiin
2. Kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi
3. Kielteisten vaikutusten pysäyttäminen, ehkäisy tai mitigointi
4. Toimenpiteiden implementoinnin ja tulosten seuranta
5. Viestintä vaikutuksiin puuttumisesta
6. Korjaavat toimenpiteet tai yhteistyö korjaavien toimenpiteiden toteuttamiseksi

Vaiheet luovat raamit due diligence -työlle, mutta vaiheiden käytännön implementointi voi olla haastavaa. Integroimalla ihmisoikeuksia koskeva due diligence -työ osaksi liiketoimintastrategiaa voidaan ennakoida riskejä, mitigoida ihmisille, yhteiskuntaan ja yrityksen maineeseen kohdistuvia haittoja sekä vahvistaa mielikuvaa yhteiskuntavastuullisesti toimivasta yrityksestä.

EY tukee yrityksiä ihmisoikeustyön edistämisessä

Ihmisoikeussitoumusten vaatimusten täyttäminen ja toimivan due diligence -prosessin rakentaminen saattavat tuntua monimutkaisilta. EY tarjoaa tuen yrityksen tarpeiden ja liiketoiminnan mukaisesti, jotta ihmisoikeustyö tukee riskienhallintaa, vahvistaa sidosryhmien luottamusta ja luo kestävää kilpailuetua.

Ihmisoikeusvaikutusten arviointi

Riskiperusteinen ihmisoikeusvaikutusten arviointi auttaa tunnistamaan omassa toiminnassa ja arvoketjussa ilmeneviä mahdollisia ja toteutuvia vaikutuksia sekä riskejä. Toteutettu ihmisoikeusvaikutusten arviointi on lisäksi edellytys EU Taksonomian vähimmäissuojavaatimusten noudattamisessa. Arvioinnin syvyys räätälöidään joustavasti yrityksen tarpeiden mukaisesti.

Nykytila-arviot, kuiluanalyysit ja ihmisoikeusprosessien kehittäminen

Olemassa olevien prosessien ja politiikkojen arviointi nykytila-arviota tai kuiluanalyysiä hyödyntäen tekee näkyväksi puutteet suhteessa ihmisoikeusjulistusten ja –periaatteiden vaatimuksiin ja parhaisiin markkinakäytäntöihin. Arviointien tulosten avulla voidaan määrittää olennaiset toimet, joiden myötä kehitystyötä voi tehdä tehokkaasti.

Ihmisoikeuksia koskevan due diligence -prosessin laatiminen

Due diligence -prosessi luo raamit ihmisoikeustyön vaiheiden integroimiseksi osaksi yrityksen toimintoja OECD:n ja UNGP:n ohjeistusten mukaisesti. Due diligence -prosessi sisältää myös ihmisoikeusvaikutuksista ja niihin puuttumisesta viestinnän, joka on keskeisessä roolissa mainehaittojen ehkäisemisessä ja vastuullisuusviestinnän kehittämisessä. Räätälöimme kanssanne ratkaisun, joka vastaa sekä yrityksenne tarpeita että kansainvälisten viitekehysten vaatimuksia.

Tuki ihmisoikeuksiin liittyvien politiikkojen laatimisessa ja kehittämisessä

Ihmisoikeuksia koskevien politiikkojen, kuten Code of Conduct -toimintaperiaatteiden, Supplier Code of Conduct -toimintaperiaatteiden ja ihmisoikeuspolitiikkojen laatiminen EY:n tuella varmistaa, että politiikat vastaavat olennaisten ihmisoikeusjulistusten ja -periaatteiden vaatimuksia. Lisäksi voimme kommentoida jo olemassa olevia politiikkoja ja tarjota näkemystä siitä, miten politiikkoja voi kehittää vastaamaan julistusten ja periaatteiden vaatimuksia ja parhaita markkinakäytäntöjä.

Toimittajia koskevan due diligence -prosessin kehittäminen, ja ESG-kriteerit osana toimittajien hallintaa

Integroimalla vastuullisuuskriteerit osaksi toimittajien valintaprosessia ja hallintaa yritys voi minimoida toimitusketjussa esiintyviä riskejä ja varmistaa, että eettisiä toimintatapoja noudatetaan läpi arvoketjun. Vastuullisuuteen liittyvän tiedon keruu toimittajilta lisää myös vastuullisuusraportointiin hyödynnettävän datan määrää ja vahvistaa näin raportoinnin laatua.

Lisäksi voimme auttaa yrityksiä ihmisoikeuksien integroimisessa osaksi strategista johtamista ja kokonaisvaltaista riskienhallintaa. Riippumatta siitä, missä vaiheessa ihmisoikeustyötä yrityksenne on, autamme löytämään tarpeisiinne sopivan ratkaisun!