EY: Jääkiekon SM-Liigan 12+10-sarjamalli olisi taloudellisesti kestävin ja kilpailukykyisin

Jääkiekon SM-Liigan ympärillä on jo pitkään kohuttu talousvaikeuksista, ja seurat ovat vaatineet uudistuksia. Liigan strategiatyöryhmä on esittänyt kahta vaihtoehtoa tulevaisuuden sarjamalliksi. EY pitää 12+10-sarjamallia taloudellisesti kestävimpänä. Sarjojen välillä tulee olla suora nousu ja putoaminen joka kausi. Lisäksi mahdollisuus päästä alemmalta sarjatasolta mukaan ylemmän sarjatason playoff-karsintoihin lisäisi alemman tason kiinnostavuutta. Muutoksista päätetään SM-Liigan yhtiökokouksessa 27. marraskuuta.

EY ehdotti Liigan kilpailukyvyn palauttavaa sarjamallia 21. lokakuuta julkaisemassaan Katsaus SM-liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen -raportissa. Liigan strategiatyöryhmä on esittänyt liigaseuroille raportin ilmestymisen jälkeen kahta vaihtoehtoa tulevaisuuden sarjamalliksi. Kummassakin mallissa kaksi ylintä sarjatasoa, eli A- ja B-sarja olisivat Liiga-sateenvarjon alla, ja joukkueet jakautuisivat joko mallilla 12+10 tai 14+10. EY on tarkastellut näitä sarjamalleja taloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

Liigan kilpailukyvyn ja seurojen taloudellisen tilanteen perusteella on selvää, että Liigan on uudistuttava. Myös muut liigat kehittyvät jatkuvasti ympärillä. Jos uudistusta ei toteuteta, on riskinä, että Liiga jää yhä kauemmas eurooppalaisesta huippujääkiekon tasosta. Tällä hetkellä julkinen keskustelu keskittyy siihen, kuinka monta joukkuetta voi pelata ylimmällä sarjatasolla. Uudistuksessa tilannetta tulisi kuitenkin tarkastella erityisesti alemman sarjatason näkökulmasta.

“Sarjajärjestelmää uudistettaessa on keskeistä, että alemmasta tasosta tulee kilpailukykyinen ammattisarja. Tämä tarkoittaa, että alemmalle tasolle on kanavoitava riittävästi rahaa, ja malli on rakennettava niin, että sarja on kiinnostava sekä yleisölle että yhteistyökumppaneille, sanoo johtaja Janne Aalto EY Suomen talousjohdon neuvontapalveluista.

12+10 malli olisi taloudellisesti kestävin – alemmalta tasolta tulisi voida nousta suoraan ylemmälle tasolle

Sarjauudistuksen tulisi kaventaa merkittävästi nykyistä Liigan ja Mestiksen välistä taloudellista kuilua. Nyt ehdotetuissa vaihtoehtoista 12+10-mallissa alempi sarjataso saisi 30 prosenttia keskitetyistä tuloista, kun 14+10-mallissa alempi sarjataso saisi vain 20 prosenttia kokonaispotista.

”On keskeistä ymmärtää esitetyissä tulonjakomalleissa olevat eroavaisuudet. 12+10-malli takaisi merkittävästi suuremmat tulot alemmalle tasolle, mikä on ratkaisevaa sen kannalta, pystyykö alempi taso toimimaan elinvoimaisesti ammattisarjana”, Aalto huomauttaa.

“14+10-mallin uhkakuvana on, että kaksi Liigasta putoavaa joukkuetta kokee taloudellisen romahduksen. Uudistusta ei voida toteuttaa niin, että taloudellisen kakun koko pienenee, mikä johtaisi putoavien seurojen merkittävään kuihtumiseen”, toteaa Aalto.

EY kertoi lokakuussa julkaisemassaan raportissa näkemyksensä kestävästä sarjajärjestelmän uudistamisesta sekä ehdotti taloudellisen ja urheilullisen kilpailukyvyn palauttavaa sarjamallia.

”A-sarja voisi kantaa taloudellisesti ja pelaajatuotannon näkökulmasta jopa 14 joukkuetta, mutta riskinä on, että 14 joukkueen sarja kuihduttaa alempaa B-tasoa liikaa. Jotta B-taso säilyisi riittävän kilpailukykyisenä ja kiinnostavana, se tarvitsee ammattijoukkueita. Tästä syystä parempi malli olisi se, jossa A-tasolla pelaisi 12 joukkuetta. B-tason voittajalla tulisi olla mahdollisuus päästä suoraan A-tason playoff-peleihin, jolloin karsinnat toisivat taloudellisesti merkittävän piristysruiskeen ja kiertoa sarjojen välillä tapahtuisi joka vuosi, eikä putoaminen tarkoittaisi vuosien korpivaellusta”, Aalto sanoo.

Suora nousu B-tasolta A-tasolle varmistaisi, että joka vuosi yksi joukkue vaihtaisi paikkaa sarjatasojen välillä. Tämä lisäisi sarjajärjestelmän dynaamisuutta ja estäisi sarjatasojen välisen taloudellisen eron kasvamisen liian suureksi vuosien myötä.

Kymmenen joukkueen alempi sarja on perusteltu

Liigan strategiatyöryhmän ehdottamissa sarjamallivaihtoehdoissa alemmalla tasolla pelaisi kymmenen joukkuetta. EY:n analyysin mukaan tämä on perusteltua molemmissa malleissa.

“Kymmenen joukkuetta alemmalla tasolla takaa sen, että kilpailullisuus kasvaa merkittävästi, kun Liigasta tulee mukaan uutta B-sarjaa perustettaessa kaksi tai neljä joukkuetta. Kymmenen joukkueen sarja mahdollistaisi myös suuremmat keskitetyt tulot seuraa kohden”, Aalto summaa.

Uudistus pitäisi viedä läpi mahdollisimman nopeasti

Media on uutisoinut, että joukkueiden siirtyminen alemmalle tasolle voi kestää useamman kauden. Jos joukkuemäärä vähennetään nykyisestä 16:sta 12:een, sarjasta putoaisi ensin kaksi joukkuetta kaudella 2026–27 ja toiset kaksi vuotta myöhemmin. Jos taas Liigassa pelaa jatkossa 14 joukkuetta, kahden joukkueen vähentäminen tapahtuisi ensi kaudella.

“Alemman tason näkökulmasta olisi tärkeää, että uudistus voitaisiin viedä maaliin nopeasti yhden kauden aikana, jotta alemman tason kiinnostavuus ja kilpailullisuus säilyvät”, toteaa Aalto.

Jokerit tarvitaan Liigaan

Koko sarjan taloudellisen kestävyyden ja kilpailullisuuden kannalta olisi tärkeää, että Jokerit palaisi Liigaan nopeasti.

“Sarjamalliuudistuksen riskinä on, että Jokerit jää odottamaan vuosiksi pääsyä korkeimmalle tasolle. Kaikki liigaseurat tarvitsevat Jokereita tulevan mediasopimuksen ja myös avautuvan vedonlyöntimarkkinan näkökulmasta. Liigan taloudellisen tilanteen ja pelien kiinnostavuuden kannalta olisi tärkeää, että Helsingissä pelaisi kaksi liigajoukkuetta. Liiga, Jääkiekkoliitto, Helsingin kaupunki ja koko suomalainen urheilu häviävät tilanteessa, missä Veikkaus-areenalla ei pelata liigakiekkoa illasta toiseen, koska ilman jäätä ei ole muitakaan kansainvälisiä jääurheilutapahtumia tai turnauksia”, pohtii Aalto.

EY on aiemmin arvioinut, että Jokereiden vaikutus Liigan liikevaihtoon on noin 15 miljoonaa euroa vuosittain. Viimeisimmässä Liigaraportissaan EY nosti arviotaan 15-17 miljoonaan euroon johtuen vuonna 2027 avautuvan rahapeli- ja vedonlyöntimarkkinan tuomista mahdollisuuksista.

“Kysymys tulisi asettaa ennemmin niin, että miten Liigalla on varaa jättää Jokerit ulos, kun taloustilanne on muutenkin tiukka, eikä niin, että miten Jokerit saataisiin Liigaan”, sanoo Aalto.

”Vaikka 16 joukkuetta on nykytilanteessa jo itsessään liikaa, 17 joukkueen sarja, mukaan lukien Jokerit, olisi merkittävästi parempi vaihtoehto kuin 16 joukkueen sarja ilman Jokereita”, Aalto summaa.

Sarjamalliuudistus voi kärjistää seurojen kassatilanteen siirtymän aikana

Jos SM-Liigan yhtiökokous päättää joukkuemäärän vähentämisestä, on odotettavissa rajuja kausia, jos uudistusta ei toteuteta viisaasti ja alempaa sarjaa ei nähdä kiinnostavana.

”Seurat haluavat välttää putoamisen alemmalle sarjatasolle keinolla millä hyvänsä, erityisesti tilanteessa, jossa ne pelkäävät alemman tason ammattimaisuuden katoavan. Pelaajabudjetteja kasvatetaan ja kassatilanne vedetään äärimmilleen, jotta putoamiselta vältyttäisiin. Suoran nousun mallissa vältettäisiin tilanne, jossa taloudellisesti pelataan korkealla riskillä. Uudistus on toteutettava niin, etteivät seurat pelkää joutumista alemmalle tasolle, sillä sieltä tulee olla mahdollista nousta nopeasti takaisin ylös vähintääkin suoran nousun kautta”, Aalto sanoo.