EY:n raportti: Pohjoismaat ja Suomi jääneet jälkeen tekoälyn hyödyntämisessä – kilpailukyvyn kannalta kriittinen haaste

EY:n tuore Work Reimagined 2025 -raportti paljastaa, että Pohjoismaat ovat jääneet selvästi jälkeen sekä tekoälyyn liittyvässä koulutuksessa että sen päivittäisessä hyödyntämisessä. Erityisen pahasti takamatkalla on Suomi. Tämä kehitys voi vaikuttaa suoraan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn.

Raportissa nousee esiin kaksi keskeistä havaintoa: tekoälyn hyödyntäminen vaatii sekä teknologiaa että vahvaa osaamista, mutta vain 28 prosentilla organisaatioista osaaminen on sillä tasolla (Talent Advantage), jossa teknologian ja osaamisen yhdistelmä tuottaa merkittäviä liiketoimintahyötyjä.

Suomessa yli puolet (56 %) työntekijöistä on saanut alle neljä tuntia AI-koulutusta ja vain prosentti työntekijöistä on saanut tekoälyyn liittyvää koulutusta yli 80 tuntia.

Pohjoismaissa luvut ovat hieman paremmat, mutta silti heikot: vähän yli puolet (54 %) on saanut tekoälyyn liittyvää koulutusta alle 4 tuntia ja 6,7 prosenttia yli 80 tuntia. Maailmanlaajuisesti kolmannes (31 %) on saanut koulutusta alle neljä tuntia ja noin joka kymmenes (12 %) on saanut koulutusta ylin 80 tuntia.

”Vaikka luvut näyttävät heikoilta, keskiarvojen perusteella on hyvin vaikeaa tehdä Suomen osalta vahvoja johtopäätöksiä: meillä on organisaatioita, joissa ollaan todella edistyneitä tekoälyn käytössä, mutta toisaalta myös paljon sellaisia perinteisempiä toimialoja ja yrityksiä, joissa tekoälyn hyödyntämisessä ollaan vasta aivan alkutaipaleella. On kuitenkin selvästi nähtävissä, että heikosta taloustilanteesta kärsivä Suomi on jäämässä jälkeen tekoälyinvestoinneissa ja kouluttamisessa, mikä on erittäin huolestuttavaa organisaatioiden kilpailukyvyn kannalta”, toteaa EY Suomen henkilöstöjohtamisen konsultointipalveluista vastaava partneri, Eva Tuominen.

Suomessa käytetään tekoälyä päivittäin selvästi vähemmän kuin maailmanlaajuisesti

Raportin mukaan tekoälyä käyttää jossain määrin maailmanlaajuisesti 88 prosenttia työntekijöistä. Päivittäin sitä käyttää maailmanlaajuisesti 65 prosenttia, kun Suomessa vain 36 prosenttia käyttää työssä tekoälyä päivittäin. AI-agentteja käyttää Suomessa noin kolmannes (28 %) päivittäin tai viikoittain, kun vastaava luku on Pohjoismaissa 37 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 57 prosenttia.

Myös henkilökohtaisessa tekoälyn hyödyntämisessä ollaan jälkijunassa: Suomessa 40 prosenttia käyttää vapaa-ajallaan tekoälyä päivittäin tai viikoittain, Pohjoismaissa 56 prosenttia ja maailmanlaajuisesti 68 prosenttia.

Tekoälyosaamiseen panostaminen maksaa itsensä takaisin

Work Reimagined 2025 -raportti osoittaa, että AI-koulutukseen panostaminen maksaa itsensä takaisin: työntekijät, jotka ovat saaneet yli 81 tuntia koulutusta, säästävät keskimäärin 14 tuntia työaikaa viikossa, kun alle neljän tunnin koulutuksen saaneet pystyvät tehostamaan vain noin kolme tuntia viikossa.

”Kyselyn mukaan työntekijät maailmanlaajuisesti säästävät tekoälyn käytön myötä yli 8 tuntia työaikaa viikossa, kun taas Suomessa vastaava luku on vain 5,1 tuntia ja Pohjoismaissa 5,8 tuntia. Tämä osoittaa selvästi, että Suomessa pitää panostaa koulutukseen, jotta tekoälyn käytöllä saavutettavat tehokkuushyödyt ovat mahdollisia”, Tuominen toteaa.

Pohjoismaissa työntekijät nostivat esiin kolme keskeistä tarvetta ja toivetta liittyen tekoälyn käyttöön: he haluaisivat kokeilla AI- ja Agentic AI -työkaluja (27 %), tutustua muiden tiimien AI-käyttöön (26 %) ja saada ohjeistusta vastuullisesta AI:n käytöstä (20 %).

Muualla tekoälyä käytetään strategiatyön tukena, Suomessa dataan ja analytiikkaan

Maailmanlaajuisesti tekoälyä hyödynnetään eniten strategiatyön tukena (42 %), operatiivisessa toiminnassa (38 %) ja hallinnossa (35 %). Suomessa tekoälyn käyttö strategiatyön tukena on selvästi vähäisempää (27 %), ja sama suuntaus näkyy myös Pohjoismaissa (31 %). Suomessa korostuvat erityisesti datan ja analytiikan hyödyntäminen (60 %), muut tehtävät (45 %) ja IT-prosessit (35 %) tekoälyn käytön osa-alueina.

”Suomessa tekoäly nähdään edelleen usein lähinnä teknisenä operatiivista työtä tehostavana työkaluna, eikä niinkään liiketoiminnan strategisena tukena. Olisi tärkeää, että tekoäly valjastettaisiin ratkomaan myös monimutkaisia ongelmia sen sijaan, että tekoälyn hyödyntäminen rajoittuu vain kaikkein puuduttavimpien työtehtävien hoitamiseen tai pelkästään prosessiautomaatiotyökaluksi – vaikka sekin on toki erittäin tärkeää”, toteaa Tuominen.

Erot tekoälyn käytössä ja osaamisessa voivat muodostua kriittiseksi kilpailukykytekijäksi.

“Organisaatiot, jotka yhdistävät teknologian ja osaamisen, saavuttavat merkittävän tuottavuusedun ja pystyvät paremmin navigoimaan epävarmassa toimintaympäristössä”, Tuominen sanoo.

EY 2025 Work Reimagined -raportista:

EY toteutti elokuussa 2025 Work Reimagined -kyselyn kuudennen kerran. Tutkimuksen tavoitteena on saada syvällisempi ymmärrys maailmanlaajuisista osaajien dynamiikan, tekoälyn käyttöönoton ja työkulttuurin muutoksista. Tutkimukseen osallistui 15 000 työntekijää ja 1 500 työnantajaa organisaatioista, joissa on vähintään 1 000 työntekijää. Vastaajia oli 19 toimialalta ja 29 maasta Amerikoista, Aasian ja Tyynenmeren alueelta, Euroopasta, Lähi-idästä, Intista ja Afrikasta. Suomesta kyselyyn vastasi 75 työntekijää ja 15 työnantajaa.

Tutustu raporttiin englanniksi täällä.