EY viittaa globaaliin organisaatioomme ja saattaa viitata yhteen tai useampaan Ernst & Young Global Limitedin jäsenyhtiöön, joista kukin on erillinen oikeushenkilö. Ernst & Young Global Limited, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan lakien mukainen yhtiö (company limited by guarantee), ei tarjoa palveluja asiakkaille.
Viimeaikaiset haut
Suomen talous on kääntymässä kasvuun, mutta sen vauhti jää selvästi jälkeen muista Pohjoismaista. EY:n tuoreen European Economic Outlook -raportin mukaan Suomen bruttokansantuote kasvaa 0,8 prosenttia vuonna 2026, kun esimerkiksi Ruotsin talouskasvun odotetaan olevan noin 2 prosenttia. Euroalueen kasvu jää 1 prosenttiin.
Suomen talous junnasi lähes paikallaan vuonna 2025, mutta kasvun odotetaan kiihtyvän vuonna 2026 0,8 prosenttiin ja vuosina 2027–2029 1,7–2 prosentin tasolle.
Pohjoismaat jatkavat Euroopan kärjessä – erot maiden välillä kasvavat
Pohjoismaiden talouskehitys on muuta Eurooppaa vahvempi, mutta maiden väliset erot kasvavat. Ruotsissa talous on siirtynyt selkeään elpymisvaiheeseen, Norjan kasvua tukee energia- ja raaka-ainesektori ja Tanskassa vahvan kasvun vaihe on asteittain tasaantumassa.
”Suomessa elpyminen on jo käynnistymässä, mutta kasvu jää toistaiseksi naapurimaita hitaammaksi. Yleinen talousilmapiiri on varovaisempi kuin mitä talouden perusteet antaisivat odottaa, ja tämä näkyy erityisesti kuluttajien käyttäytymisessä”, sanoo EY:n Suomen toimitusjohtaja Mikko Äijälä.
"On kuitenkin tärkeää huomata, että Suomen taloudessa on paljon kasvun lähteitä. Meillä on vahva startup-kenttä sekä useita yrittäjävetoisia ja pääomasijoittajien omistamia yrityksiä, jotka kasvavat nopeasti ja hakevat aktiivisesti kansainvälistä kasvua”, Äijälä lisää.
Geopoliittinen epävarmuus korostaa resilienssien merkitystä
Geopoliittinen epävarmuus on noussut keskeiseksi talouskehitystä ohjaavaksi tekijäksi. Kansainväliset konfliktit, kauppapoliittiset jännitteet ja energiamarkkinoiden heilahtelut vaikuttavat investointeihin, yritysten päätöksentekoon ja koko Euroopan talousnäkymiin.
“Geopolitiikan, energiamarkkinoiden ja talouden välinen yhteys on vahvistunut. Suomen kaltaiselle pienelle ja avoimelle taloudelle ulkoiset shokit heijastuvat nopeasti sekä vientiin että investointeihin. Siksi talouskehityksessä korostuu nyt ennen kaikkea sopeutumiskyky ja resilienssi”, Äijälä sanoo.
Mikäli Lähi-idän konfliktista aiheutuva energiashokki jää tilapäiseksi ja maltilliseksi, sen arvioidaan nostavan inflaatiota Suomessa 0,4 prosenttiyksiköllä ja hidastavan talouskasvua 0,2 prosenttiyksiköllä vuonna 2026. Jos konflikti pitkittyy ja voimistuu, inflaatio saattaa nousta jopa 1,7 prosenttiyksikköä, ja bruttokansantuotteen kasvu heikentyä 1,2 prosenttiyksikköä vuonna 2026.
Rakenteelliset haasteet painavat Euroopan kasvunäkymiä
Euroopan talouskehitystä määrittävät pitkän aikavälin rakenteelliset tekijät, kuten väestön ikääntyminen, lisääntyvä kilpailu globaalissa taloudessa ja heikko tuottavuuden kasvu. Investoinnit uusiin teknologioihin, erityisesti tekoälyyn, voivat parantaa tuottavuutta ja tukea pitkän aikavälin talouskasvua. Pohjoismaat ovat raportin mukaan Euroopan kärkijoukossa tekoälyn käyttöönotossa ja siihen liittyvissä investoinneissa.