Ulkomaiset suorat investoinnit (FDI) Eurooppaan laskivat 7 prosenttia viime vuodesta, jatkaen näin viime vuosien laskua. Suomi sen sijaan on edelleen nousussa: ulkomaisten suorien sijoitusten määrä nousi 14 prosenttia viime vuodesta. Suomi oli myös sijoitusten houkuttelevuudessa koko Euroopan vertailussa sijalla 12., nousten neljä sijaa viime vuodesta. Suurin osa Suomeen suuntautuvista ulkomaisista investoinneista tulee Yhdysvalloista ja Ruotsista. Tämä käy ilmi EY:n vuosittaisesta European Attractiveness Survey 2026 -raportista.
Suomi on saanut Pohjoismaista Ruotsia enemmän ulkomaisia suoria investointeja jo useiden vuosien ajan, mutta nyt ero naapuriin kasvaa. Erotus on 35 investointia, mikä on suurin sitten vuoden 2022. Suomella hankkeita oli 91 ja Ruotsilla 56. Ruotsilla laskua oli 19 prosenttia, ja se putosi vertailussa sijalta 15. sijalle 17. Norja puolestaan keräsi 31 ulkomaista suoraa investointia, ja kasvua oli 7 prosenttia. Kolme suurinta kohdemaata olivat Ranska (-17 %), Iso-Britannia (-14 %) ja Saksa (-10 %), joiden kaikkien kohdalla sijoitusten määrät laskivat viime vuodesta. Laskua oli myös Sveitsissä (-24 %), Itävallassa (-22 %) ja Belgiassa (-11 %).
Taustalla vaikuttavia syitä ovat muun muassa Yhdysvaltoihin ja Kiinaan verrattuna heikompi talouskasvu, kauppajännitteet Yhdysvaltojen kanssa sekä geopoliittisen tilanteen vaikutukset Ukrainassa ja Lähi-Idässä. Toimintaympäristöön nähden maltillinen 7 prosentin lasku ulkomaisissa suorissa investoinneissa heijastaa kuitenkin Euroopan talouden perustekijöiden kestävyyttä.
Ulkomaisiin suoriin investointeihin liittyvien hankkeiden luomien työpaikkojen määrä Euroopassa väheni jyrkemmin, 25 %. Tämä heijastaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa varovaisempaa lähestymistapaa hankkeiden kokoluokkaan. Myös tuottavuutta parantavien teknologioiden, kuten tekoälyn yhä laajempi hyödyntäminen erityisesti palvelusektorin hankkeissa, vaikutti työpaikkojen määrään alentavasti.
Suomen vahvuus vakaana maana tarjoaa meille kasvumahdollisuuksia
Nousijoita kohdemaavertailussa puolestaan olivat Suomen ohella Turkki (+20 %), Espanja (+7 %) ja Puola (+10 %). Suorat ulkomaiset investoinnit suuntautuvat siis yhä enemmän Etelä-, Keski- ja Itä-Euroopan maihin. Kehitystä ajavat kilpailukykyiset työvoimakustannukset, teollisille hankkeille paremmin saatavilla oleva julkinen rahoitus, joka vauhdittaa infrastruktuuri-investointeja.
”Suomi ei kilpaile halvalla työvoimalla, mutta sijoittajien näkökulmasta korkealla osaamistasollamme, luotettavuudellamme ja vaihtelevassa geopoliittisessa tilanteessa vakaana pysyvällä toimintaympäristöllämme on merkitystä. Suomen kannalta on todella tärkeää, että toimintaympäristö pyritään pitämään vakaana myös jatkossa”, sanoo EY Suomen toimitusjohtaja Mikko Äijälä.
“Vaikka sijoittajien suunnitelmat toimintojen perustamisesta tai laajentamisesta Eurooppaan ovat laskeneet hieman viime vuodesta (2025: 54 % sijoittajista, 2024: 59 %), Suomi voi hyvin erottua edukseen houkuttelevana kohdemaana. Kasvuun on siis mahdollisuudet ja investoijien kiinnostus Suomea kohtaan on osoitus tästä”, Äijälä jatkaa.
Tekoälyyn ja puolustukseen liittyvät investoinnit kasvavat Euroopassa voimakkaasti
Eurooppa on onnistunut houkuttelemaan investointeja ja työpaikkoja tulevaisuuteen suuntautuvilla aloilla, erityisesti tekoälyn saralla, jossa hankkeiden määrä kaksinkertaistui vuonna 2025 erikoistuneiden yritysten ja datakeskusten vetämänä. Kaikkiaan tekoälyyn liittyvät ulkomaiset suorat investointihankkeet kasvoivat 96 prosenttia vuosien 2024 ja 2025 välillä, ja hankkeisiin liittyvä työllisyys kasvoi 41 prosenttia. Euroopassa ulkomaiset puolustusinvestoinnit puolestaan kasvoivat 84 prosenttia vuonna 2025, ja alalle syntyi lähes 7 000 uutta työpaikkaa. Kehityksen taustalla ovat Euroopan asevarustelu Ukrainan sodan jälkeen, EU:n Readiness 2039 -aloite sekä Euroopan kasvava paine kantaa suurempaa vastuuta omasta turvallisuudestaan.
Vuonna 2025 Suomeen kohdistui useita puolustustoimialaan liittyviä ulkomaisia suoria investointeja, erityisesti teknologia-, avaruus-, sensori- ja digitaalisen infrastruktuurin alueilla. Monet näistä investointien kohteena olevista yrityksistä toimivat samanaikaisesti sekä siviili- että puolustussektoreilla, eli niiden ratkaisuja hyödynnetään eri käyttötarkoituksissa. Tämän vuoksi puolustukseen liittyvät investoinnit näkyvät Suomessa laajasti eri sektoreissa.
“Suomi on sijaintinsa ja osaamisensa ansiosta kiinnostava investointikohde tällaisille toimijoille," sanoo Äijälä.
Muista sektoreista nousijoita ulkomaisten suorien investointihankkeiden osalta olivat ohjelmisto- ja IT-ala, liike-elämän palvelut ja asiantuntijapalvelut sekä rahoitusala. Laskijoita puolestaan olivat terveysala, kuljetus ja logistiikka sekä elektroniikka.
Taloudelliset olosuhteet, verokilpailukyky ja innovaatiot sekä T&K nousevat tutkimuksessa ulkomaisten sijoittajien ratkaisevimmiksi tekijöiksi suorien investointien kohdetta koskevissa päätöksissä.
”Innovaatiot ja T&K nousivat nyt ensimmäistä kertaa kolmen tärkeimmän investointikriteerin joukkoon, mikä heijastaa kasvavaa painotusta kohdemaihin, jotka ovat parhaiten asemoituneet merkittäviin teknologisiin murroksiin, kuten tekoälyyn. Tässä Suomella on tutkimusinfransa ja asiantuntijuudensa avulla mahdollisuus nostaa yhä houkuttelevuuttaan ja profiiliaan,” Äijälä kommentoi.
Lisätietoja raportista:
Arvio Eurooppaan suuntautuvista suorista ulkomaisista investoinneista (FDI) perustuu EY:n omaan European Investment Monitor (EIM) -tietokantaan, jossa ne ovat siltä osin kuin ne ovat tiedossa. Tämä EY:n sisäinen tietolähde mahdollistaa vuoden 2025 aikana 47 eri maassa ilmoitettujen investointiprojektien seurannan. Tietokanta kattaa FDI-hankkeet, jotka ovat johtaneet uusien tilojen tai työpaikkojen perustamiseen tai olemassa olevien laajentamiseen.
EIM-tietokanta keskittyy erityisesti investointi-ilmoituksiin, luotuihin uusiin työpaikkoihin ja niihin mahdollisesti liittyviin pääomasijoituksiin, mikäli ne ovat tunnistettavissa. Projektit tunnistetaan seuraamalla päivittäin yli 10 000 uutislähdettä. Näin tietokanta tarjoaa realistisen kuvan ulkomaisten yritysten investoinneista valmistavaan teollisuuteen ja palvelualoihin eri puolilla Eurooppaa.
Seuraavat investointihanketyypit on rajattu EY EIM -tietokannan ulkopuolelle: yritysostot ja yhteisyritykset (elleivät ne johda uusiin tiloihin tai työpaikkoihin), lisenssisopimukset, vähittäis- ja vapaa-ajan palvelut, hotellit ja kiinteistöt, energia- ja vesihuolto, luonnonvarojen hyödyntäminen, sijoitussalkut (kuten eläke-, vakuutus- ja rahastot), tuotannon korvausinvestoinnit sekä voittoa tavoittelemattomat organisaatiot.