Oman oppimispolun luominen ja jatkuva itsensä kehittäminen EY:llä

Kuinka kehittää tilintarkastustaitoja jatkuvasti kehittyvässä yritysmaailmassa?” Munira jakaa ajatuksiaan oppimiskokemuksestaan urallaan.

Aloitin opinnot Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa vuonna 2021 ja opiskelin liiketaloutta pääaineenani taloushallinto Porvoon kampuksella. Tilintarkastustyöhön törmäsin toisena vuonna, ja kursseilla keskustelimme tilintarkastuslaista ja yleisistä säännöksistä. Mielikuvani tilintarkastajasta oli silloin pilkunviilaaja, asiakkaan nurkissa työskentelevä varjostaja, eli toisin sanoen ei kovin positiivinen.

Vuoden 2022 syksyllä opintoni olivat edenneet siihen pisteeseen, että hain kiireellä muutamaan paikalliseen tilitoimistoon toivoen työharjoittelupaikkaa kirjanpitäjänä. Tilintarkastustyöharjoittelu ei tullut siinä kohtaa mieleen. En kuitenkaan ollut tässä vaiheessa erityisen aktiivinen, ja hakemuksessani eivät erottuneet muista hakijoista. Tämä näkyi myös vastauksissa.  Päätin kuitenkin myöhemmin yrittää uudelleen, mutta tällä kertaa räätälöin hakemuksiani ja  annoin esimerkkejä opinnoistani.

Kerran selasin myöhään Haaga-Helian verkkosivuilla yhteistyökumppaniyrityksiä, ja EY pongahti esiin. "Big Four" -yhtiöistä PwC ja KPMG olivat tuttuja, mutta jostain syystä EY oli vieras. Klikkailin yhtiön verkkosivuille suoraan koulun verkkosivustolta ja päädyin tuona samana iltana draftaamaan työhakemuksen. Uramahdollisuus ja kilpailukykyinen palkkaus suurissa yrityksissä ovat aina houkuttelevia.

Haastattelukutsua en kuitenkaan jäänyt odottelemaan, vaan jatkoin aktiivista hakua. Sain pian noin kahden viikon sisällä kutsun haastatteluun kahteen eri yhtiöön, ja EY oli toinen näistä. Ensimmäinen haastattelu pidettiin paikan päällä toimistolla, toinen EY:n pitämä haastattelu pidettiin Teamsin välityksellä, joten ei tarvinnut murehtia haastattelupaikalle pääsystä.

EY:n haastattelussa minua haastatteli tilintarkastuksen parissa työskentelevät kokeneet työntekijät tyypillisen HR-henkilöstön sijaan. Haastatteluprosessi edistyi erittäin sujuvasti, ja haastattelussa esitettiin monipuolisia kysymyksiä. Kysymysten aihealueet vaihtelivat tiimitaidoista kirjanpidollisiin erikoistapauksiin, joihin piti valita vaihtoehdot A, B, C, D tai E; en kyllä enää muista kirjaimia. Muistan kuitenkin antaneeni jonkinlaisen ympäripyöreän vastauksen.

Sain soiton EY:ltä pian haastattelujen jälkeen. Sain paikan ja ohjeistukset saman tien tuleviin koulutuksiin. Aloituspäivä oli myös puhelussa sovittu seuraavan vuoden alulle. Perehdytysviikko alkoi hyvissä ajoin ennen ensimmäistä varsinaista asiakastyötä. Pääsin pian myös nauttimaan työsuhdeeduista joita oli myös työharjoitelijoille tarjolla.

Ensimmäinen asiakastyöpäivä hermostutti, ja Teams-puhelun asetuksia säädin toistuvasti hermojen takia. Tiimiläiset olivat kuitenkin tietoisia ensimmäisestä työpäivästä ja osasivat ohjeistaa kattavasti aamupäivän status-tiimikokouksissa. Ensimmäinen käynti myös asiakkaalle hermostutti jonkin verran, mutta pidin vaihtelusta ja mahdollisuudesta matkustamiseen ja asiakaskohtaamiseen.

Harjoittelukauden aikana opin useita eri asioita. Oppimiskäyrä on huikea, sillä ensimmäisen kuukauden aikana tulee vastaan niin paljon uutta tietoa. Opin asiakassuhteiden rakentamisesta, kirjanpitolautakunnan tilinpäätöslaadintaa säätelevistä standardeista, sopeutumiskyvystä, lähdekriittisyydestä,  ajanhallinnasta (rehellisesti sanottuna ei ihan vielä tänä päivänä ole täysin hallussa), tilinpäätösten sekä liitetietojen analyyttisistä ja substanssitarkastustoimenpiteistä.

Ensimmäisen vuoden aikana huomasin myös viestintätaitojeni kehittyneen paljon työharjoittelusta. Tilintarkastustyö vaatii tiivistä yhteistyötä kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. Eikä tämä onnistu ilman sujuvaa suullista ja kirjallsta suomenkieltä. Suomi toisena äidinkielenä tätä joudun useaan kertaan työstää.

Havaintojen ja haastavien aiheiden esittely suullisesti ja kirjallisesti tiimille on erittäin tärkeää tilintarkastustyön aikana. Minulla on tapana sanoa, että niin kauan kuin vain minä tiedän havainnosta, se on vain minun ongelmani, mutta heti kun olen tiedottanut tiimiläisille, siitä tulee ns. meidän yhteinen havainto. Toinen tärkeä ominaisuus on kyky pyytää apua ylemmän tason vastaavilta, jotka osaavat neuvoa, miten toimia ongelmaratkaisua vaativissa tilanteissa.

Näitä taitoja kehittelen koko ajan, ja uskon, että aina on parantamisen varaa työpapereissani sekä itsessäni. Itsensäkehittäminen on tärkeä urakehitystä säätävä piirre. Pidän aina mielessä uuden toimeksiannon aloituksessa, millä eri tavoin voin parantaa työpaperieni laatua ja haastaa itseäni tarkastuksen aikana.

Rekrytointiprosessi rekrytoijan näkökulmasta:

1. Suunnittelu ja kriteerien määrittely: Ensimmäisessä vaiheessa rekrytoija laatii yhdessä rekrytoivan tiimin kansa  aikataulun ja määrittää tehtävään vaadittavat pätevyydet ja taidot.
2. Hakemuksen Jättäminen: Työpaikkailmoituksen julkaisemisen jälkeen ehdokkaat jättävät hakemuksensa. Riippuen työtehtävästä hakemus voi  sisältää CV:n, saatekirjeen ja opintosuoritusotteen.
3. Kykytesti ja/tai ennakkoon tallennettu videohaastattelu.
4. Esikarsinta: Rekrytoiva esihenkilö ja rekrytoija käyvät hakemukset läpi ja valitsevat ehdokkaita ennalta ensimmäisessä vaiheessa määriteltyjen kriteerien perusteella.
5. Haastattelu: Valitut ehdokkaat osallistuvat yksilö- tai ryhmähaastatteluun.
6. (Suositusten Tarkistus: Ehdokkaiden taustojen ja pätevyyksien varmistaminen suositusten avulla.)
7. Työtarjous: Lopullisesti valittu ehdokas saa virallisen työtarjouksen liittyäkseen organisaatioon.