EY Entrepreneur Of The Year -yrittäjäkilpailun vuoden 2025 finalistit julkistettiin Helsingin Savoy-teatterissa lokakuun lopussa. Tilaisuus alkoi tuomariston kyselytunnilla, jossa keskusteltiin laajasti yrittäjyydestä ja suomalaisista kasvuyrityksistä.
Tilaisuus huipentui riippumattoman tuomariston esittelyyn ja finalistien julkistukseen. Tuomaristo valitsee ja palkitsee marraskuisessa juhlagaalassa finalistien joukosta voittajat. Pääsarjan voittaja pääsee edustamaan Suomea kansainväliseen EY World Entrepreneur Of The Year -kilpailuun. Lue lisää kilpailusta täällä.
Suomen EY Entrepreneur Of The Year -kilpailun finalistit vuonna 2025 ovat:
Hans-Peter Siefen ja Jyri Lindén (Business Forum Group Oy), Oskari Jaakkola (Cactos Oy), Johanna Vilmi ja Veera Virintie (Focus Tiger / Silta Education Oy), Satu Helkama, Joni Bäcklund ja Matti Talvela (Helkama), Mikko Nurminen, Marcus Räder ja Saber Kordestanch (Hostaway Oy), Pekka Laurila (ICEYE Oy), Pär-Gustaf Relander (Polttimo Group) Sethu Saveda Suvanam (ReOrbit Oy) Hans Niemi (Sunborn Group) sekä Sakari Manninen, Ere Manner, Mikael Taipale ja Evan Burns (The Long Drink Company). Tutustu finalisteihin tarkemmin täällä.
Tänä vuonna tuomaristo kertoo painottavansa etenkin yrittäjähenkisyyttä, jota he kuvailevat kuskin paikan ottamisena. Yrittäjältä toivotaan erityisesti ongelmaratkaisutaitoa ja rohkeutta.
Tuomariston kyselytunnilla tuomariston puheenjohtaja, WithSecuren perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Risto Siilasmaa, Aalto-yliopiston yrittäjämäisen ajattelun johtaja Kalle Airo sekä Sinituotteen toimitusjohtaja Johanna Hamro-Drotz vastasivat yleisön sekä kilpailin yhteistyökumppaneiden Työeläkeyhtiö Elon ja Danske Bankin esittämiin kysymyksiin yrittäjyydestä. Kysymyksissä nousi esiin etenkin suomalaisten yritysten vahvuudet kansainvälisillä markkinoilla, yrittäjien tärkeimmät ominaisuudet sekä yrittäjien jaksaminen.
Yrittäjyys murroksessa – uusi toimintaympäristö ja uudet mahdollisuudet
Yritysmaailma on viime vuosina ollut voimakkaassa muutoksessa. Pandemia vauhditti uusien digitaalisten kanavien ja alustojen nousua, jonka seurauksena ihmisten tavat ostaa, asioida ja tehdä päätöksiä ovat muuttuneet. Digitaalisuus on tullut jäädäkseen, ja se tarjoaa yrityksille valtavasti uusia tapoja tavoittaa asiakkaita ja kehittää liiketoimintaa.
Samaan aikaan tekoäly on mullistanut toimintaympäristöä. Sen nopea käyttöönotto on muuttanut niin päätöksentekoa kuin innovointia – uusia ideoita voi nykyään testata ja kehittää yhdessä tekoälyn kanssa, vaikka keskellä yötä.
Suomen talous on viime vuosina ollut heikossa hapessa, ja ajoittain myös itseluottamus on ollut koetuksella. Silti maastamme löytyy rohkeita ihmisiä ja yrittäjiä, jotka vievät kehitystä eteenpäin. Maailmanlaajuisesti rahoitusmarkkinat elävät epävarmuudessa, mutta tuomarit korostavat, että Suomi ei ole startup-toiminnan suhteen huonommassa asemassa kuin muut maat. Kehitys on vakaata ja eteenpäin suuntaavaa.
Mistä kasvu syntyy? Rohkeudesta, fokuksesta ja vahvuuksiin nojaamisesta
Kasvua syntyy silloin, kun uskalletaan uudistua ja tehdä asioita toisin. Uudet ideat ja innovaatiot voivat syntyä missä tahansa, niin uusissa kuin vakiintuneissakin yrityksissä. Tärkeintä on rohkeus ja halu panostaa kehittämiseen. Rohkeus on aina suhteellista: mitä suuremmaksi yritys kasvaa, sitä harkitumpia riskejä tarvitaan – tasapaino järjen, tunteiden ja toiminnan välillä on menestyksen edellytys.
Sijoittajat puolestaan korostavat fokuksen ja kaupallistamisen merkitystä. On parempi olla erinomainen yhdessä asiassa kuin keskinkertainen monessa. Selkeä suunta, rajattu markkina ja vahva ydinosaaminen houkuttelevat sijoittajia ja mahdollistavat kansainvälisen kasvun.
Myös myynnin ja markkinoinnin merkitys ymmärretään Suomessa entistä paremmin: tarjolla on laadukasta opetusta ja nuoremmat sukupolvet ymmärtävät myynnin ja tuotteistamisen merkityksen aikaisempia sukupolvia paremmin. Suomalaisyritysten luotettavuus on vahvuus, joka kannattaa kääntää kilpailueduksi myös markkinoinnissa.
Kestävä kasvu vaatii pitkäjänteisyydestä
Suomalaisessa työkulttuurissa korostuu ajatus siitä, että tietotyö ei ole sprintti vaan maraton – tulosta ei synny työaikaa lisäämällä, vaan panostamalla työn laatuun ja oikeisiin ihmisiin. Menestys rakentuu pitkäjänteisesti, yhteisen tavoitteen ympärille.
Samalla myös yrittäjän hyvinvoinnin merkitys korostuu. Yrittäjän jaksaminen on yhtä tärkeää kuin yrityksen kasvu. Kiireen ja paineen keskellä on tärkeää muistaa, että yrittäjä ei ole yhtä kuin yritys: yrityksellä voi mennä huonosti, vaikka ihminen itse voi hyvin – ja toisinpäin. Jos tilanne käy raskaaksi, apua kannattaa hakea ajoissa. Avoimuus ja keskustelu auttavat purkamaan paineita ja vähentävät häpeän tunnetta.
Hyvinvoiva yrittäjä on paitsi kestävämpi myös luovempi ja rohkeampi tekemään päätöksiä, jotka vievät yritystä eteenpäin.