Hyödynnä uusi tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys - uusi verotuki yrityksille, kannustamaan innovaatioon ja kehitystyöhön.

Vuoden 2023 alussa voimaan tullut tutkimus- ja kehittämistoiminnan yhdistelmävähennys verotuksessa on uusi yrityksille suunnattu yleinen verotuki. Vähennyksen tavoitteena on kannustaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta harjoittavia verovelvollisia lisäämään tutkimus- ja kehitystoimintaa. Tavoite on osa kokonaisvaltaisempaa tavoitetta nostaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan osuus Suomen bruttokansantuotteesta neljään prosenttiin vuoteen 2030 mennessä.

Yhdistelmävähennykseen oikeuttaa tutkimus- ja kehittämistoiminta, joka on sellaista luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi tai tiedon käyttämiseksi uusiin sovelluksiin, jolla tavoitellaan jotain olennaisesti uutta. Kyseeseen voi tulla uuden tuotteen, palvelun tai prosessin kehittäminen mutta myös jo olemassa olevan tuotteen, palvelun ja prosessin olennainen parantaminen. Keskeistä on, että tavoitteena on aidosti kehittää jotain uutta, eikä vain ottaa käyttöön jo jotain olemassa olevaa ja yleisesti tunnettua. Lisäksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan tulee palvella nimenomaan verovelvollisen omaa elinkeinotoimintaa tai maataloutta. Koska tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmä ei ole tyhjentävä ja yksiselitteinen, käsitettä tulkitaan laajasti. Verovelvollinen voi käyttää apuna esimerkiksi Tilastokeskuksen sivuilta löytyvää tutkimus- ja kehittämistoiminnan määritelmää pohtiessaan, oikeuttaako sen toiminta yhdistelmävähennyksen myöntämiseen. 

Vähennystä voi vaatia tutkimus- ja kehittämistoiminnasta aiheutuneiden palkka- ja ostopalvelumenojen perusteella. Palkkojen osalta on syytä huomioida, että palkan perusteena olevan työn tulee liittyä välittömästi tutkimus- ja kehittämistoimintaan, ja näin ollen palkasta on käytetyn työajan perusteella eroteltava tutkimus- ja kehittämistoimintaan kohdistuva osuus. Kohdistuminen on pystyttävä jälkikäteen luotettavasti osoittamaan, joten työajan ja palkan kohdistumista tulee seurata reaaliaikaisesti. Myös ostettujen palveluiden osalta on vastaavasti syytä eritellä laskulle se, mistä laskutettu palvelu muodostuu. Menojen luonteen todentamiseksi tulee myös kirjanpidossa seurata tutkimus- ja kehittämistoimintaan liittyviä ostopalvelumenoja hankekohtaisesti eriteltynä. Vähennykseen oikeuttavia palveluita voi ostaa sekä ulkopuolisilta tahoilta että konsernista. 

Nimensä mukaisesti yhdistelmävähennys muodostuu kahdesta osasta: yleisestä lisävähennyksestä ja ylimääräisestä lisävähennyksestä. Yleinen lisävähennys oikeuttaa vähentämään verotuksessa 50 prosenttia tutkimus- ja kehittämistoiminnan palkkojen ja ostopalveluiden yhteismäärästä. Enimmäismäärä yleisen lisävähennyksen osalta on 500 000 euroa ja vähennystä ei voi tehdä lainkaan, jos vähennettävä määrä on alle 5 000 euroa. Yleiseen lisävähennykseen oikeuttavaan perusteeseen ei kuitenkaan lueta sellaisia ostopalvelumenoja, joista on jo tehty tutkimusyhteistyövähennys. Niin ikään tutkimus- ja kehittämistoimintaan saatua valtiontukea tai muuta julkista tukea ei lueta mukaan määrään, josta lisävähennykset voidaan tehdä. Yleistä lisävähennystä koskevia säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2023 toimitettavassa verotuksessa.

Ylimääräinen lisävähennys puolestaan tehdään tutkimus- ja kehittämistoiminnan menojen lisääntymisen perusteella, ja sen perusteella verovelvollinen voi vähentää 45 prosenttia menojen lisäyksen määrästä. Vertailukohtana käytetään edellisen verovuoden kaikkien sellaisten menojen määrää, jotka olisi edellisenä vuonna voitu lukea yleisen lisävähennyksen perusteeseen. Myös ylimääräisen lisävähennyksen enimmäismäärä on 500 000 euroa. Koska ylimääräinen lisävähennys tehdään menojen lisääntymisen perusteella, sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2024 toimitettavassa verotuksessa. Vähennysten enimmäismäärät ovat verovelvollis- ja verovuosikohtaisia. 

Tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisävähennys on paljon laajemmin hyödynnettävissä kuin aikaisemmat samantapaiset vähennykset. Vähennyksen saamista täytyy kuitenkin vaatia oikea-aikaisesti ja oikeilla perusteilla, jotta se voidaan myöntää. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kulujen seurantaan ja kirjanpitoon sekä siihen, että vähennyksen tekemistä vaaditaan ennen kyseessä olevan verovuoden verotuksen päättymistä, mielellään jo veroilmoituksen laatimisen yhteydessä.