EY viittaa globaaliin organisaatioomme ja saattaa viitata yhteen tai useampaan Ernst & Young Global Limitedin jäsenyhtiöön, joista kukin on erillinen oikeushenkilö. Ernst & Young Global Limited, joka on Yhdistyneen kuningaskunnan lakien mukainen yhtiö (company limited by guarantee), ei tarjoa palveluja asiakkaille.
Viimeaikaiset haut
Yksityishenkilöiden on tärkeää tarkistaa, tuleeko lisäennakkoa hakea päättyneelle verovuodelle.
Lyhyesti:
- Arvioi, ovatko ennakkoverot olleet riittävät ja tarkista, tarvitseeko lisäennakkoa hakea.
- Huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia vuonna 2026.
- Muista ottaa huomioon myös ulkomailta saadut tulot.
Mikä on lisäennakko?
Vuoden 2025 veroilmoitusten jättöpäivät ovat huhtikuussa. Veroilmoitusten jättöpäivien lähestyessä on tärkeää varmistaa, että ennakonpidätykset ja ennakkoverot kattavat verovuodelta maksettavat verot. Henkilöasiakkaat sekä liikkeen- ja ammatinharjoittajat voivat hakea lisäennakkoa, joka auttaa välttämään jäännösverot ja niihin liittyvät viivästyskorot.
Lisäennakko on keino täydentää verovuoden aikana maksettuja veroja, jos ennakonpidätys tai ennakkovero eivät riitä kattamaan verovuoden tuloista maksettavaksi tulevia veroja.
Milloin voi hakea lisäennakkoa?
Lisäennakkoa voit hakea ennakkoverohakemuksella OmaVerossa verovuoden joulukuusta alkaen oman verotuksesi päättymiseen asti. Hakemuksen tekemisen jälkeen saat päätöksen, joka sisältää maksutiedot.
Näet oman verotuksesi päättymispäivän verotuspäätöksestä, jonka saat keväällä.
Missä tilanteessa kannattaa maksaa lisäennakkoa?
Hakemalla lisäennakkopäätöksen ja maksamalla täydentävää veroa eli lisäennakkoa mahdollisimman pian, voit säästää jäännösveron korkokustannuksissa. Vuonna 2026 Verohallinnon vahvistama huojennettu viivästyskorko on 4,5 prosenttia. Jos maksat lisäennakon tammikuussa, voit maksaa veron ilman viivästyskorkoa. Jäännösveroille kertyy helmikuun alusta lähtien huojennettua viivästyskorkoa aina verotuspäätöksellä näkyvään jäännösverojen eräpäivään saakka.
Koron määrä on nykyisin varsin huomattava − esimerkiksi 20 000 euron suuruiselle jäännösverolle huojennettua viivästyskorkoa tulee maksettavaksi noin 1 000 euroa, ja 100 000 euron suuruiselle jäännösverolle noin 5 000 euroa.
Jäännösveroa syntyy usein arvopapereiden ja omaisuuden luovutusvoitoista tai ulkomailta saaduista pääomatuloista. Merkittävät pääomatulot, kuten Suomesta saadut osinkotulot, voivat myös aiheuttaa jäännösveroa pääomatuloverotuksen lievästi progressiivisesta luonteesta johtuen. Lisäennakon tarpeellisuutta arvioitaessa on tärkeää huomioida kokonaistilanne, mukaan lukien aiemmat verotukselliset tappiot.
Mitä tietoja tarvitset lisäennakon määrän arvioimista varten?
Lisäennakon määrän arvioimiseksi on hyvä kerätä yhteen raportteja ja muita tositteita kuluneen vuoden tuloista ja vähennyksistä.
Kerää yhteen tositteet lisäennakon määrän arvioimista varten erityisesti, jos
- omistat poikkeavia sijoituskohteita, kuten virtuaalivaluuttoja
- sinulla on tuloja ulkomailta ja ulkomailla sijaitsevaa varallisuutta
- olet sijoittanut varoja kotimaisiin tai ulkomaisiin sijoitustuotteisiin, kuten henkivakuutuksiin ja/tai kapitalisaatiosopimuksiin, joista olet nostanut varoja, tai joiden varoja olet sijoittanut uudelleen
Ulkomailta saatujen tulojen huomioiminen lisäennakkoa varten
Ota huomioon ulkomailta saamasi tulot arvioidessasi lisäennakon määrää. Yleinen väärinkäsitys on, että jos tulo on verotettu lähdevaltiossa, sitä ei verotettaisi uudelleen Suomessa. Tämä ei yleensä pidä paikkaansa, sillä asuinvaltio voi lähtökohtaisesti verottaa kaikkia maailmanlaajuisia tuloja. Jos tuloa verotetaan myös lähtövaltiossa, asuinvaltiona Suomi yleensä hyvittää kaksinkertaisen verotuksen soveltuvien verosopimusten tai lakien mukaan. Verovelvollisen tulee itse selvittää, mitä tuloja hän on saanut ulkomailta verovuoden aikana, ja ilmoittaa nämä tulot veroilmoituksessaan.
Veroviranomaiset hyödyntävät nykyään laajasti kansainvälisen tietojenvaihdon kautta saatuja tietoja, mutta nämä tiedot tulevat käyttöön yleensä vasta verotuksen jälkeen. Jos havaitaan ilmoittamatta jääneitä tuloja, veroviranomaiset aloittavat matalalla kynnyksellä verotarkastuksen. Lisäksi veroviranomaiset voivat sakkoluonteisten (esimerkiksi veronkorotus) maksujen sijasta ohjata poliisin esitutkintaan tilanteet, joissa tuloja on jäänyt ilmoittamatta.
Jos ilmoittamatta jääneiden tulojen määrä on merkittävä, oma-aloitteinen verotuksen oikaisu ei enää auta. Viimeaikaisen oikeuskäytännön mukaan verovelvollisen laiminlyöntiä voidaan pitää törkeänä veropetoksena, jos se on johtanut noin tuhannen euron verohyötyyn ja jos laiminlyönti on ollut tahallista. Aiemman oikeuskäytännön mukaan verorikoksista on määrätty vankeusrangaistus, jos vältetyn veron määrä on ollut yli 8 000 euroa. Tuomioistuin arvioi tahallisuuden ja rangaistavuuden kokonaisuutena, ja tässä arvioinnissa otetaan huomioon myös muut asiaan liittyvät seikat, kuten verovelvollisen oma toiminta tapahtumien yhteydessä.
Lisäennakon määrää arvioitaessa on tärkeää ottaa huomioon myös ulkomaiset tulot ja samalla valmistautua veroilmoituksen jättämiseen myöhemmin keväällä, jotta säästyy yllä mainituilta seuraamuksilta.
Vaadittavat toimet
- Kerää tulotiedot ja raportit sekä tarvittavat kuitit vähennyksiä varten
- Arvioi, ovatko ennakkoverot olleet riittävät
- Hae tarvittaessa lisäennakkoa
- Muista ottaa huomioon ulkomailta saadut tulot
- Muista tarkistaa vähennykset ansio- ja pääomatuloista
Olethan meihin yhteydessä, mikäli koet, että lisäennakon suorittaminen olisi ajankohtaista kohdallasi, jotta voimme tarkistaa tilanteen yhdessä.
Yhteenveto
Lisäennakko on verotuksen hallintaan liittyvä keino, jonka avulla voi täydentää maksettuja ennakkoveroja. Tämä auttaa välttämään jäännösveroja ja niihin liittyviä viivästyskorkoja. Lisäennakkoa voi hakea verovuoden joulukuusta verotuksen päättymiseen saakka. On tärkeää kerätä tulo- ja vähennystiedot ajoissa veroilmoitusta varten, sillä määräpäivät ovat huhtikuussa. Huomioi myös ulkomailta saadut tulot. Ota yhteyttä asiantuntijaan, jos lisäennakon hakeminen on ajankohtaista.