Käyttöomaisuuden hallinta – tekninen välttämättömyys vai yrityksen ydinosaamista?

Yrityksen käytössä oleva käyttöomaisuus mahdollistaa hyvin hoidettuna sen tuottamien tuotteiden valmistuksen ja palveluiden pyörittämisen kustannustehokkaasti ja luotettavasti. Sijoittajat ja lainsäätäjät näkevät käyttöomaisuuden hallinnan kasvavan merkityksen tuotetun arvon lisäämisessä, riskien vähentämisessä, kustannussäästöissä ja enenevissä määrin myös ympäristöasioissa, kuten esimerkiksi hiilijalanjäljen minimoimisessa. Miksi käyttöomaisuuden hallintaa ei siis ole nähty laajemmin yrityksen ydinosaamisena?

Käyttöomaisuuden hallinta on kehittynyt merkittävästi viime vuosina osittain vuonna 2014 voimaan tulleen omaisuuden hallintaa koskevan kansainvälisen standardin, ISO 55001, ansiosta. Erityisesti pohjoismaissa standardi on toiminut katalyyttinä käyttöomaisuuden hallintaan keskittyville organisaatioille kohti systemaattisia ja tehokkaampia käytäntöjä. Kasvava palvelukysyntä, jatkuvat kustannuspaineet, digitalisaatio ja ilmastonmuutostavoitteet ovat edelleen omiaan kasvattamaan mielenkiintoa käyttöomaisuudenhallintaa kohtaan. Käyttöomaisuudenhallinnasta on näin tullut jopa strateginen työkalu niille yrityksille, joiden menestys riippuu niiden infrastruktuurista ja muusta käyttöomaisuudesta.

Käyttöomaisuuden hallinnan kaksi keskeistä käsitettä

Omaisuudenhoito on määritelty ISO 55001 -standardissa näin: ”standardisarjan tarkoituksena on auttaa yrityksiä ja julkisyhteisöjen organisaatioita hallinnoimaan omaisuuttaan systemaattisesti ja tehokkaasti”. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että yrityksen toiminta on liitetty strategiaan siten, että jokainen fyysiseen omaisuuteen käytetty euro edesauttaa saavuttamaan strategiset tavoitteet.

ISO 55001 -standardin määritelmä erottaa käyttöomaisuuden hallinnan perinteisestä huoltotoiminnan suunnittelusta kahden keskeisen käsitteen myötä. Ensinnäkin käyttöomaisuudenhallinta vaatii organisaatiolta integraatiota osastojen ja liiketoimintayksiköiden välillä, mutta myös ylimmän johdon suuntaan. Toiseksi käyttöomaisuus tulisi nähdä välineenä liiketoiminta-arvon lisääjänä, ei hallinnollisena taakkana laitteiden ja koneiden ylläpitämiseksi.

Kohti ydinosaamista

Käyttöomaisuusintensiiviset organisaatiot ovat viimevuosina kehittäneet toimintaansa voimakkaasti koordinoidusti ja käyttöomaisuuden lisäarvoa kehittäen, mutta yleisesti ottaen ala kärsii edelleen siiloutuneesta ja alhaalta ylöspäin lähtevästä johtamistavasta ja käytännöistä. Käyttöomaisuuden hallinta pysyy yrityksissä teknisenä välineenä niin kauan kunnes näitä käytäntöjä ja ajattelutapaa ei muuteta. Samoin käyttöomaisuuden hallintaan liittyvä hyötypotentiaali jää saavuttamatta.

Jotta käyttöomaisuudenhoito ottaisi oikean paikkansa omaisuusintensiivisissä organisaatioissa, tarvitaan lisää ponnisteluja kaikilla organisaation tasoilla. Johtajilta tarvitaan sitoutumista, jotta varmistetaan koko organisaation tuki. Myös tiiviimpi integroituminen ja keskittyminen arvon tuottamiseen omistajille ja sidosryhmille on otettava toiminnan kehittämisen tavoitteeksi. Käyttöomaisuuden hoidolle tarvitaan entistä tehokkaampaa ja inspiroivampaa viestintää etujen myymiseksi koko organisaatiossa. Tärkeää on myös luoda yhteinen käyttöomaisuuden hallinnan kieli, joka on osallistava, asiaankuuluva ja inspiroiva. Lopuksi on tärkeää kytkeä henkilökohtaiset tavoitteet tiukemmin käyttöomaisuuden hoidon tavoitteisiin ja edistää jatkuvan parantamisen ja oppimisen kulttuuria.