Katsaus SM-liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen

Katsaus SM-liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen -raportti vetää yhteen ja analysoi jääkiekon SM-liigaseuroja ja niiden taloudellista tilannetta. Analyysi kattaa ensisijaisesti liigassa pelaavien joukkueiden taustaorganisaatioita.

Suomen seuratuin ja näkyvin urheilusarja Liiga on kärsinyt koronapandemiasta jo useamman kauden ajan ja pandemian jälkivaikutuksia puidaan nyt. SM-liigan osalta oletettua pienemmät katsojamäärät ja ihmisten muuttunut kulutuskäyttäytyminen ovat nähtävissä, mutta komea myynnin parantuminen ja tuet nostivat Liigan liikevaihtoa merkittävästi viime kaudesta. Neljästä toteutetusta raportista vain kaudella 2018–2019 Liigan liikevaihto oli korkeampi kuin nyt. 

Raportissa esitellään ensimmäistä kertaa kokonaistulot, henkilöstökulut ja kokonaiskulut suhteutettuna maalimääriin. Lisäksi raportissa tuodaan esiin SM-liigan ja Svenska Hockey Leaguen päälukujen eroja sekä koronapandemiasta johtuvien tukieurojen status. Kokonaiskattaus tarjoaa tuttuun tapaan myös yleisen analyysin seuroista ja liigasta sekä jo aiempina vuosina esille nostetun Naisten Liigan roolin suomalaisessa kiekkoilussa.

Raportti on jaettu neljään osa-alueeseen. Ensimmäinen osuus eli Yhteisö keskittyy koronan vaikutuksiin, SM-liiga Oy:hyn ja Naisten liigaan. Toinen osuus, Analyysi liigasta, sisältää koko liigan yhteenlasketut talousluvut ja niihin liittyvät analyysit, kuten liigan maalikohtaiset tulokset ja kulut. Kolmas osuus eli Vaikutus keskittyy ulkopuolisiin tekijöihin ja käy läpi esimerkiksi yleisön vaikutusta sekä seurojen näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa. Viimeinen osuus, Seurakohtaiset analyysit, käy yksitellen läpi jokaisen liigajoukkueen taloudellisen tilanteen taulukkomuodossa ja tuo luettavaksi keskimääräisen joukkueen analyysin.

Nostoja

• SM-liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto nousi kaudella 2021–2022 114,6 miljoonaan euroon, jossa kasvua 64 prosenttia edelliskaudesta.
• Liigaseurojen yhteenlaskettu liiketulos oli yli 4,4 miljoonaa euroa.
• Mahdollinen Jokereiden Jokerit paluu nostaisi Liigaseurojen yhteenlaskettua liikevaihtoa arviolta noin 10–15 prosenttia.
• Naisten Liigan joukkueiden yhteenlaskettujen budjettien summa kipuaa 1,4 miljoonaan euroon. Vertailukohtana miesten SM-liigaseuroista pienin budjetti on Mikkelin Jukureilla, jossa kuluja on budjetoitu kuluvalle kaudelle 4,9 miljoonaa euroa.
• Kauden 2021/2022 kallein piste meni Kärpille. Kärppien yhden pisteen hinta, 148 625 euroa, oli yli kolminkertainen verrattuna halvimman pisteen hankkineeseen Jukurien 45 741 euron pistehintaan.
• Liigan suurimmat päästöt syntyvät katsojien matkustuksesta. Tämän lisäksi merkittäviä päästöjen aiheuttajia ovat areenojen sähkönkulutus, lämmitys sekä seurojen tuottamat muut päästöt. Liiga on laatinut toimenpidesuunnitelman, jonka avulla päästöjä pyritään vähentämään esimerkiksi satsaamalla kierrätykseen ja energiatehokkuuteen sekä huomioimalla julkisen liikenteen mahdollisuudet entistä paremmin.

Tutustu myös edellisiin raportteihin

• Katsaus Liiga-seuroja taloudelliseen tilanteeseen | Kaudet 2019/20 ja 2020/21 (pdf)
• Katsaus Liiga-seurojen taloudelliseen tilanteeseen | Kaudet 2018/19 ja 2019/20 (pdf)
• Katsaus Liiga-seurojen taloudelliseen tilanteeseen | Kaudet 2017/18 ja 2018/19 (pdf)

Hur mår svensk elithockey? - Ruotsin liigaraportti luettavissa myös täällä (ruotsiksi)