Lehdistötiedote

20 tammik. 2022

Tutkimus: Pandemia lisää väärinkäytösten riskiä yrityksissä

Yli 40 prosenttia yrityspäättäjistä ja työntekijöistä kokee, että koronapandemia on heikentänyt oikein toimimisen kulttuuria. Organisaatioiden kontrollien ohittamista pidetään aikaisempaa helpompana.

Lehdistökontaktit
Markus Nylund

EY Finland Forensics & Integrity Services Country Lead

Markus on erikoistunut väärinkäytös- ja riitatilanteiden selvittelyyn, ja haluaa näin auttaa organisaatioita eheyttämään liiketoimintatapojaan.

Lotta Roitto

EY Finland, Head of Communications and PR

Lotta vastaa EY:n viestinnästä Suomessa. Innostuu hyvinvoinnin edistämisestä, monipuolisesta liikunnasta luonnossa ja taidemuseoissa kuljeskelusta.

Samankaltaisia aiheita Tilintarkastus

Tuoreen tutkimuksen mukaan yli 40 prosenttia yrityspäättäjistä ja työntekijöistä kokee, että koronapandemia on heikentänyt oikein toimimisen kulttuuria. Organisaatioiden kontrollien ohittamista pidetään aikaisempaa helpompana. Suomalaisista joka seitsemäs ilmoittaa olevansa valmis vilppiin. Väärinkäytöksistä raportoimista vaikeuttaa pelko seurauksista – joka kolmas pelkää ilmiantamisen vaikeuttavan urakehitystä.

Konsultointi- ja tilintarkastusyhtiö EY:n tuore kansainvälinen tutkimus 2022 EY Global Integrity Report kokoaa 54 maasta yli 4 700 vastaajan näkemykset liittyen eettiseen toimintaan yrityksissä. Suomi on yksi tutkituista maista. Selvityksessä tutkittiin erityisesti koronapandemian vaikutuksia eettisyyden ja sääntöjen noudattamisen edistämiseen ja valvontaan organisaatioissa.

”Pandemia on vaikuttanut yritysten väärinkäytösten torjuntaan liittyvää työtä. Työskentelytapojen nopean muutoksen vuoksi väärinkäytösten riski organisaatioissa on kasvanut. Hybridityö vaikeuttaa valvontaa, ja tyypillisesti kriiseihin liittyvät taloudelliset paineet lisäävät väärinkäytösten riskiä,” sanoo Markus Nylund, EY:n väärinkäytösten selvittämiseen erikoistuneen Forensic & Integrity -yksikön johtaja.

Yli puolet kansainvälisen kyselyn vastaajista kertoo integriteettiin eli oikein toimimiseen liittyvien käytäntöjen pysyneen ennallaan tai huonontuneen viimeisen 18 kuukauden aikana. Kaikista vastaajista 41 prosenttia ja hallitusten jäsenistä 54 prosenttia kertoo, että pandemia on vaikeuttanut rehellisesti ja lahjomattomasti toimimista liiketoiminnassa.

”Liiketoimintaympäristö on muuttunut nopeasti edellisen kahden vuoden aikana ja tuonut mukanaan uusia haasteita, joihin yritysten johdossa tulee reagoida. Hybridityössä esimerkiksi datan käsittelyyn liittyy uudenlaisia riskejä, jotka vaativat muutoksia prosesseihin,” kertoo Nylund.

EY:n tutkimuksen mukaan epäeettistä käytöstä myös suvaitaan aiempaa enemmän. Kansainvälisesti tutkimukseen vastanneista hallitusten jäsenistä 42 prosenttia kertoo epäeettistä toimintaa suvaittavan erityisesti ylimmän johdon ja huippuasiantuntijoiden osalta. Vuonna 2020 toteutetussa vastaavassa tutkimuksessa näin vastasi 34 prosenttia.

Aikaisempaa useampi pitää myös organisaation kontrollien ohittamista helppona. Näin ajattelee yritysten hallituksen jäsenistä jo yli kolmasosa (34 prosenttia), kun vuoden 2020 tutkimuksessa organisaation kontrollien ohittamista piti helppona vain neljännes vastaajista.

Suomalaisissa yrityksissä oikein toimiminen koetaan tärkeäksi – joka seitsemäs kuitenkin valmis vilppiin

Kyselyyn vastasi anonyymisti 100 suomalaista eri alojen edustajaa. Vastaajat toimivat yli 500 henkeä työllistävissä yrityksissä hallituksen jäseninä, johtajina, asiantuntijoina ja työntekijöinä.

Suomalaisista vastaajista jokainen kokee, että rehellisesti toimiminen on heidän organisaatiossaan tärkeää. Vastaajista kuitenkin yli puolet (51 prosenttia) uskoo, että heidän edustamassaan organisaatiossa on johtajia, jotka olisivat valmiita rikkomaan sääntöjä saavuttaakseen taloudellista hyötyä. 

Tutkimukseen haastatelluista suomalaisista 23 prosenttia kertoo, että organisaatiossa on koettu merkittävä väärinkäytös viimeisen 18 kuukauden aikana. Vastaajista 15 prosenttia kertoo, että olisi valmis vääristelemään asiakastietoja ja 14 prosenttia johtamaan tilintarkastajaa tai viranomaisia harhaan, jos se edistäisi omaa urakehitystä tai palkitsemista.

”Suomessa on perinteisesti luotettu muihin ihmisiin, eikä lainsäädännössä ole seurattu yleiseurooppalaista suuntaa, jossa vaaditaan kontrollijärjestelmiä estämään esimerkiksi korruptiota. Varsinkin kansainvälisesti toimivilla yrityksillä olisi tärkeää olla väärinkäytösten havaitsemiseen tarvittavat prosessit kunnossa, vaikkei lainsäädäntö niitä vielä Suomessa edellytäkään. Asia kiinnostaa yhä enemmän myös sijoittajia,” sanoo Nylund.

Joka kolmas huolissaan väärinkäytösten paljastamisen seurauksista

EY:n tutkimuksessa 75 prosenttia suomalaisista vastaajista kertoo, että työntekijät voivat raportoida väärinkäytöksistä ilman pelkoa negatiivisista seurauksista. Maailmanlaajuisesti näin kokee hieman harvempi, keskimäärin 68 prosenttia vastaajista. Tutkituista maista heikoimmin sijoittuu Venäjä, jossa vain 51 prosenttia vastaajista luottaa, ettei väärinkäytöksistä raportoimisesta tule ilmoittajalle negatiivisia seurauksia.

Suomessa odotetaan vuoden 2022 aikana lainsäädäntöön muutoksia, jotka laajentaisivat organisaation niin kutsutun whistleblowing- eli väärinkäytösten ilmoituskanavan vaatimusta koskemaan yhä laajempaa joukkoa yrityksiä. Kyselyyn vastanneista suomalaisista 39 prosenttia kertoo yrityksessä olevan jo käytössä ilmoituskanava.

Suomalaisista vastaajista yli kolmannes (37 prosenttia) kertoo, että ei ole raportoinut väärinkäytöksiin liittyvistä huolistaan, sillä on pelännyt sen vaikuttavan uranäkymiinsä organisaatiossa.

”Huolestuttavan moni jättää edelleen ilmoittamatta epäilemistään väärinkäytöksistä, koska pelkää ilmoituksen vaikuttavan negatiivisesti esimerkiksi omiin uramahdollisuuksiin. Ilmoituskanavan avulla väärinkäytösilmoitukset pystytään käsittelemään systemaattisesti ja ilmoituksen tekijää suojaamaan. Mitä aikaisemmin epäily väärinkäytöksestä saadaan tietoon, sitä pienemmiksi myös yrityksen vahingot jäävät,” kertoo Nylund ilmoituskanavan hyödyistä.

”Jotta väärinkäytöksiä voidaan havaita ja ehkäistä, yrityksissä täytyy olla käytössä tarvittavat prosessit ja toimintaohjeet. Väärinkäytöksiä kuitenkin toteuttavat ihmiset, eivät systeemit. Yhtä tärkeää kuin rakentaa prosesseja ja ohjeita on rakentaa yrityskulttuuria, jossa yrityksen kaikilla tasoilla on halu toimia oikein”, painottaa Nylund.

Tutkimus toteutettiin kesäkuun ja syyskuun 2021 välisenä aikana ja sen toteutti tutkimusyritys Ipsos MORI.