Lehdistötiedote

19 maalisk. 2024 Helsinki, FI

Työmarkkinatilanteen kärjistyminen ei vaikuta suomalaisiin kasvuyrityksiin – myös hallituksen työllisyyssuunnitelmille vähintään vaaleanvihreää valoa

Työmarkkinatilanteen kärjistyminen ei vaikuta suomalaisiin kasvuyrityksiin – myös hallituksen työllisyyssuunnitelmille vähintään vaaleanvihreää valoa.

Lehdistökontaktit
Juha Hilmola

Partner, Growth Markets, Audit, EY Finland

Kokenut, käytännönläheinen ja asiakkaille omistautuva tilintarkastaja, joka löytää olennaisuudet ja jonka kanssa on helppo tulla toimeen.

email

Matkapuhelin: +358 40 540 8963

Niina Afflecht

Brand, Marketing & Communications, EY Finland

Kaikki lähtee viestinnästä! Tavoitteenani on tehdä vaikuttavaa viestintää ja rakentaa kestäviä suhteita yrityksen ja sen sidosryhmien välille. Intohimona luonnossa liikkuminen ja hyvä ruoka.

email Linkedin

Suora: +358 50 506 7642

Lotta Hjerppe

EY Entrepreneur Of The Year Program Manager, Brand, Marketing & Communications, EY Finland

Tehtäväni on ylläpitää ja kehittää Suomen parasta yrittäjäkilpailua- ja verkostoa. Vapaa-ajalla intohimoni on muodostelmaluistelu ja elämästä nautiskelu.

email LinkedIn

Suora: 050 540 7858

Samankaltaisia aiheita Tilintarkastus

Työmarkkinatilanne ei vaikuta ainakaan tällä hetkellä suomalaisten kasvuyritysten kasvu- ja investointisuunnitelmiin. Asia selviää konsulttiyritys EY:n teettämästä kasvuyritystutkimuksesta. 58 prosenttia kyselyyn vastanneista sanoi, ettei työmarkkinatilanteen kärjistyminen vaikuta yrityksen kasvu- ja investointisuunnitelmiin tänä vuonna lainkaan, ja 19 prosenttia sanoi, että vaikutus on vain hyvin vähäinen.

”Kasvuyritysten perimmäisenä tarkoituksena on tavoitella kasvua ja raivata esteet kasvun tieltä, olipa este sitten työmarkkinatilanne tai taloustilanne. Monet niistä toimivat myös aloilla, joille lakot eivät ainakaan välittömästi aiheuta ongelmia”, toteaa EY:n tilintarkastuspartneri Juha Hilmola.

Vain yhteensä 7 prosenttia vastaajista sanoi, että työmarkkinatilanne vaikuttaa niiden suunnitelmiin paljon tai todella paljon. Alueellisia eroja oli jonkin verran. Vähiten työmarkkinatilanne hetkauttaa kasvuyrityksiä Itä-Suomessa, eli Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Kymenlaakson alueilla, jossa 65 prosenttia kasvuyrityksistä vastasi, ettei työmarkkinatilanne vaikuta lainkaan.

Hallitukselle mandaatti

Kyselyn mukaan 69 prosenttia kasvuyrityksistä antaa täyden mandaatin hallitukselle sen kaavailemien työllisyystoimien toteuttamiseen. Lisäksi 25 prosenttia tukee hallitusta osittain työllisyystoimien toteuttamisessa. Seitsemän kymmenestä vastaajasta oli sitä mieltä, että hallituksen pitäisi toteuttaa suunnittelemansa työllisyystoimet sellaisenaan, ja joka neljännen mielestä ne pitäisi toteuttaa vain osittain.

Eniten hallituksen työllisyystoimet saivat tukea Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueilla, sillä siellä 87 prosenttia kasvuyrityksistä tuki hallituksen toimia täysin ja loput 13 prosenttia tuki niitä osittain. Uudellamaalla hallituksen työllisyystoimiin suhtauduttiin hieman kriittisemmin: Uudellamaalla sijaitsevista kasvuyrityksistä 8 prosenttia oli sitä mieltä, ettei niitä tulisi toteuttaa, kun vastaava luku koko maassa oli 3 prosenttia.

”Kasvuyritysten mielestä maamme hallitus saa työllisyystoimiensa edistämiseen vähintään vaaleanvihreää valoa, ehkä jopa kirkkaanvihreää valoa. Kasvuyritysten kanta on tämän tutkimuksen tulosten perustella selvä – hallituksen työllisyystoimia kannatetaan”, Hilmola kiteyttää.

”Kasvuyritykset voivat äkkiseltään ajateltuna olla pieni olla osa Suomen yrityskenttää, mutta niiden merkitys kansantaloudelle on niiden kokoa paljon suurempi. Nimensä mukaisesti nämä yritykset kasvavat ja luovat huomattavan osan uusista työpaikoista. Jos kansantalouteen halutaan kasvua, kannattaa nimenomaan katse kääntää kasvuyritysten suuntaan. Suomen tulevaisuus on pitkälti riippuvainen kasvuyrityksistä ja niiden menestyksestä”, Hilmola jatkaa.

Tutkimuksesta

Tutkimuksen toteutti Iro Research Oy EY:n toimeksiannosta. Kohderyhmänä olivat kasvuyritykset, joiden liikevaihto on ollut viimeisimmässä vahvistetussa tilinpäätöksessä vähintään 3,5 miljoonaa euroa, ja joiden kasvu on ollut aikavälillä 2021–2023 vähintään 30 prosenttia. Kunta- ja valtio-omisteiset yhtiöt sekä osuuskunnat jäivät kyselyn ulkopuolelle.Tutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin (CATI) Iro Research Oy:n puhelinhaastattelukeskuksesta 5.2.–6.3.2024. Tutkimukseen saatiin vastauksia yhteensä 180.