Yritysten on huomioitava verokantanousu ja tiettyjen hyödykkeiden alv-kantamuutokset toiminnassaan lyhyellä aikataululla.
Suomen hallitus on huhtikuun 2024 kehysriihessään päättänyt, että Suomen yleinen arvonlisäveroprosentti korotetaan nykyisestä 24 %:sta 25,5 %:iin. Yleisen arvonlisäverokannan nosto on tarkoitus toteuttaa viimeistään vuoden 2025 alusta, mutta hallitus ilmoitti valmiudestaan toteuttaa tarvittaessa nosto jo vuoden 2024 aikana. Alennetut verokannat 10 % ja 14 % pysyisivät ennallaan, mutta tuote- ja palvelukokonaisuudet muuttuisivat osittain näiden verokantojen sisällä. Hallitus on jo aiemmin linjannut, että suurin osa 10 %:n arvonlisäveron alaisista hyödykkeistä on tarkoitus siirtää 14 %:n arvonlisäveron alaisiksi, ja ainoastaan sanoma- ja aikakausilehdet jäisivät 10 %:n piiriin. Lisäksi mm. makeisten ja suklaan arvonlisäverotusta on tarkoitus kiristää, ja siirtää makeiset ja suklaa yleisen verokannan alaisiksi tuotteiksi.
Verokantamuutos tarkoittaa yrityksille useita omassa toiminnassaan huomioitavia asioita niin verokannan nostamisen kuin hyödykkeiden hintamuutosten osalta. Näihin muutoksiin on syytä varautua niin ajoissa kuin mahdollista, jotta muun muassa kaikki tarvittavat järjestelmä-, sopimus- ja hintamuutokset ovat muutosajankohtana valmiina. Käytännön tekemisen tasolla yritysten tulee päivittää kirjanpidon ohjelmat heijastamaan uutta verokantaa ja siirtymäajan säännökset tulee huomioida esimerkiksi tavaroiden palautus- ja hyvitystilanteissa. Sopimukset on niinikään hyvä tarkistaa, että niissä on sovittu kulloinkin voimassaolevan verokannan soveltamisesta, tai tarvittaessa ne on neuvoteltava uudelleen. Muutos vaikuttaa luonnollisesti myös yritysten arvonlisäveroraportointiin, ja yritysten tulee verokantamuutoksen myötä päivittää laskupohjansa sekä hintansa vastaamaan uuden verokannan mukaista tietoa muutospäivästä alkaen. Elintarvikealan toimijoiden on lisäksi arvioitava, mitkä tuotteet katsottaisiin jatkossa yleisen verokannan alaisiksi makeistuotteiksi.
Strategisemmalla tasolla yritysten on arvioitava, miten arvonlisäverojen korotukset näkyvät mm. tuotteiden hinnoissa. Lisäksi arvonlisäverolla voi olla merkittävä vaikutus myös yritysten kassavirtaan, ja veronkorotusten myötä vaikutus voi olla entistä suurempi. Tällaisessa tilanteessa voi myös olla hyvä pohtia, onko yrityksen kassavirta optimaalisella tasolla.
Hallituksen talouslinjaukset osoittavat, että yritysten katteiden ja siitä seurannaisesti tuloverojen mahdollisen pienenemisenkin uhalla arvonlisäveron korotus on yksittäisenä keinona niin tehokas valtion budjetin vahvistaja, että arvonlisäverokorotusten hyödyt ylittävät esimerkiksi mahdolliset tuloverovajeen haitat.
Meillä on EY:llä vankka kokemus verokantamuutostilanteissa huomioitavista asioista, joten olethan yhteydessä asiantuntijoihimme, jotka keskustelevat mielellään kanssanne tulevaan muutokseen liittyvistä tilanteista, ja mitä juuri teidän yhtiössänne olisi syytä erityisesti huomioida.
