13 huhtik. 2023
Picture of A woman and a man talking to each other in a coffee house

Merkittävä alv-velvollisuutta määrittävä tuomio OnlyFans -tapauksessa

Kirjoittaja Matti Lindholm

EY Finland, Indirect Tax, Senior Manager

Arvonlisäverotuksen ystävä ja ammattilainen vuodesta 2002. Urheilua monipuolisesti harrastava ja seuraava 3 lapsen isä Varsinais-Suomesta.

13 huhtik. 2023
Samankaltaisia aiheita Veropalvelut

Sähköisen kaupankäynnin ja alustatalouden merkitys on kasvanut laajasti tuoden esiin niihin liittyvät arvonlisäverotukselliset tulkintakysymykset.

Sähköisen kaupankäynnin ja alustatalouden merkitys on kasvanut viime vuosina valtavasti. Arvonlisäverotuksessa voi tulla eteen hyvinkin hankalia niihin liittyviä tulkintakysymyksiä. Jos yritys ei ole selvittänyt etukäteen tarkoin omaan toimintaansa liittyviä alv-tulkintoja, verotarkastuksen yhteydessä saattaa odottaa ikävä yllätys. Näin oli tilanne myös Euroopan unionin tuomioistuin (EUT) ratkaisemassa asiassa C-695/20, Fenix International Ltd. EUT linjasi 28.2.2023 antamassaan, OnlyFans-palvelua koskevassa tuomiossa komissiokaupan alv-säännösten soveltumista internetissä tapahtuvan tilaajapalvelun osalta; mitä palvelua kunkin osapuolen katsotaan myyvän kenellekin ja kuinka alv-velvollisuus kohdentuu loppuasiakkaan maksaman hinnan osalta.

Fenix International Ltd on OnlyFans-nimellä tunnettua alustaa ylläpitävä yhtiö. OnlyFans-alustalla on käyttäjiä, joista osa on sisällöntuottajia ja osa seuraajia (fans). Seuraajat maksavat alustan kautta sisällöntuottajille näiden alustalle lataamasta sisällöstä. Sisällöntuottaja määrittää itse kuukausittaisen tilausmaksunsa yhtiön määrittäessä vähimmäistason tälle maksulle. Yhtiö vahvistaa alustan yleiset käyttöehdot ja tarjoaa välineen maksutapahtumien toteuttamiselle, ja yhtiö myös näkyy maksunsaajana maksajan tiliotteessa. Yhtiö tilittää maksut edelleen sisällöntuottajille ja pidättää tilityksen yhteydessä 20 prosenttia omana palkkionaan.

Yhtiö oli katsonut, että se myy palveluaan nimenomaan sisällöntuottajille ja että se on velvollinen suorittamaan arvonlisäveroa vain sille itselleen jäävän palkkion osuudelta. Iso-Britannian veroviranomainen kuitenkin tulkitsi alv-direktiiviä ja sitä koskevaa täytäntöönpanoasetusta 282/2011 toisin ja katsoi yhtiön myyvän tilaajapalvelua seuraajille, jolloin yhtiö on veronmaksuvelvollinen seuraajan maksamasta hinnasta.

Arvonlisäverodirektiivin 28 artiklan mukaan verovelvollisen, joka omissa nimissään mutta toisen lukuun toimien osallistuu palvelujen suoritukseen, on katsottava itse vastaanottaneen ja suorittaneen kyseiset palvelut (komissiokauppa). Täytäntöönpanoasetuksen 9 a artiklassa on säädetty olettama, jonka mukaan sähköisesti suoritettavat palvelut suoritetaan televerkon, rajapinnan tai portaalin, kuten sovellusten markkinapaikan välityksellä, suoritukseen osallistuvan verovelvollisen on katsottava toimivan omissa nimissään, mutta näiden palvelujen tarjoajan lukuun (ns. komissiokauppaolettama). Tämä olettama voidaan tietyissä tilanteissa kumota, mutta jos yritys on asemassa, jossa se hyväksyy asiakkaalta perittävän maksun tai näiden palvelujen suorittamisen taikka vahvistaa niiden suorittamista koskevat yleiset ehdot ja edellytykset, tätä olettamaa ei täytäntöönpanoasetuksen mukaan voida kumota.

Yhtiö esitti valituksessaan, että täytäntöönpanoasetuksella on muutettu ja/tai täydennetty alv-direktiivin 28 artiklaa tavalla, joka merkitsee EU:n neuvoston ylittäneen alv-direktiivissä sille annetun täytäntöönpanovallan rajat. EUT katsoi kuitenkin, että täytäntöönpanoasetuksen 9 a artikla on EU-oikeuden mukainen, ja näin ollen EUT käytännössä vahvisti Iso-Britannian veroviranomaisen tulkinnan oikeaksi.

Tuomiolla on OnlyFansin tapauksessa merkittävät taloudelliset vaikutukset. Monien sisällöntuottajien toiminta jäänee maakohtaisesti säädetyn vähäisen liiketoiminnan alarajan (esimerkiksi Iso-Britanniassa £85 000/vuosi, Suomessa €15 000/vuosi), jolloin tilausmaksuihin lopulta kohdistuva verorasitus muodostuu huomattavasti korkeammaksi kuin jos sisällöntuottajat olisi tulkittu palvelun myyjiksi suhteessa seuraajiin ja yhtiön olisi tulkittu myyvän välityspalvelua sisällöntuottajille.

Arvonlisäverotuksessa huolellisen ennakoimisen merkitys korostuu erityisellä tavalla. Suomessa yritykset voivat löytää tulkinta-apua vastaavan kaltaisiin tilanteisiin esimerkiksi Verohallinnon uudesta, 1.1.2023 julkaistusta ohjeesta Komissiokaupan ja välitystoiminnan arvonlisäverotus. Kyseinen ohje käsittelee alv-periaatteita erilaisissa tilanteissa, joissa tavaroiden ja palvelujen myynti ja osto tapahtuvat esimerkiksi asiamiehen, edustajan tai jonkin sähköisen kauppapaikan välityksellä. Ohjeen mukaan alv-näkökulmasta ratkaisevaa on se, mitä osapuolet ovat sopineet toiminnan järjestämisestä, ja erityisesti se, kenen nimissä tavara tai palvelu myydään asiakkaalle. Merkitystä annetaan lisäksi sille, keneltä asiakas mieltää ostavansa tavaran tai palvelun markkinoinnissa ja muutoin esitettyjen tietojen perusteella. Tulkinnalliset tilanteet joudutaan käytännössä ratkaisemaan tapauskohtaisen kokonaisarvioinnin pohjalta.

Hiukankaan epäselvissä tilanteissa on yleensä suositeltavaa varmistua tulkinnoista etukäteen Verohallinnolta haettavalla kirjallisella ohjauksella tai ennakkoratkaisulla. EY:n alv-asiantuntijat auttavat mielellään näissä prosesseissa, joten ota rohkeasti yhteyttä niin kerromme lisää.

Yhteenveto

Sähköisen kaupankäynnin ja alustatalouden alv-kysymyksiin liittyy usein haasteita, ja tulkinnoista on syytä varmistua huolellisesti etukäteen, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. 

Tästä artikkelista

Kirjoittaja Matti Lindholm

EY Finland, Indirect Tax, Senior Manager

Arvonlisäverotuksen ystävä ja ammattilainen vuodesta 2002. Urheilua monipuolisesti harrastava ja seuraava 3 lapsen isä Varsinais-Suomesta.

Related topics Veropalvelut