Korkovähennysrajoituksen tasevertailu kiristyy vuoden 2022 alusta
Valtiovarainministeriö on julkaissut 6.10.2021 lausuntopyynnön ja luonnoksen hallituksen esityksestä yhteisöjen korkovähennysoikeutta koskevan sääntelyn muuttamiseksi. Uusia säännöksiä on tarkoitus soveltaa 1.1.2022 alkaen.
Korkovähennysrajoitukseen esitetään hallituksen esityksen luonnoksessa seuraavia muutoksia:
- Nykyisen korkovähennysrajoituksen tasevertailua kiristetään ja ns. vertailutaseiden laskenta muuttuu.
- Julkisomisteiset infrastruktuurihankkeet vapautetaan laajalti vähennysrajoituksesta.
- Muun toiminnan tulolähteessä (ns. TVL-tulolähde) vuonna 2019 tai sitä aiemmin syntyneiden vähennyskelvottomien korkomenojen vähentäminen elinkeinotoiminnan tulolähteessä mahdollistetaan.
Tasevertailun kiristyminen
Nykyisen sääntelyn mukaan verovelvollinen vapautuu korkovähennysrajoituksesta niin sanotulla tasevapautuksella, mikäli se osoittaa, että verovelvollisen oman pääoman suhde vahvistetun tilinpäätöksen mukaiseen taseen loppusummaan on korkeampi tai yhtä suuri kuin vahvistetun konsernitaseen vastaava suhdeluku verovuoden lopussa.
Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että velkaa pidettäisiin tasevertailussa konsernin omana pääomana silloin, kun se on saatu osapuolelta, joka omistaa välittömästi tai välillisesti vähintään 10 prosenttia verovelvollisesta tai siihen etuyhteydessä olevasta tahosta. Mikäli verovelvollisen suhdeluku jäisi tällöin tasevertailussa konsernin vastaavaa suhdelukua pienemmäksi, verovelvollinen ei voisi vaatia tasevapautuksen soveltamista.
Hallituksen esitysluonnoksen perusteella on selvää, että velkojan omistaessa välittömästi vähintään kymmenen prosenttia yhtiöstä, jolle se antaa lainaa, kyseinen velka katsottaisiin jatkossa tasevertailua tehtäessä konsernitaseessa omaksi pääomaksi. Tasevertailun kiritys on kuitenkin ulotettu luonnoksessa koskemaan myös välillisiä sekä etuyhteyden kautta muodostuvia omistuksia.
Lisäksi tasevertailussa käytettävien tilinpäätösten tulee jatkossa olla vahvistettuja ja tilintarkastettuja. On siten mahdollista, että esimerkiksi kirjanpitolain mukaan tilinpäätöksen laativan yhtiön, joka vaatii tasevapautusta, tulisi jatkossa laatia tilintarkastettava ja vahvistettava (erillis)tilinpäätös IFRS-standardien mukaan, jos konsernitilinpäätös olisi laadittu IFRS:n mukaan.
Julkiset infrastruktuurihankkeet
Korkovähennysrajoitusta ei jatkossa sovellettaisi lainkaan julkisten pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeiden tai julkisomisteisten infrastruktuuriyhteisöjen osalta, kuten ei myöskään kuntayhtymän tai hyvinvointiyhtymän osalta, kun ne omistavat infrastruktuuriomaisuutta ja harjoittavat veronalaista toimintaa. Säännöstä ehdotetaan sovellettavaksi taannehtivasti verovuodesta 2020 lähtien. Ennen verovuotta 2020 syntyneet vähennyskelvottomat nettokorkomenot voitaisiin vähentää kokonaisuudessaan verovuosina 2020-2022.
Lakiesitys sisältäisi esimerkinomaisen luettelon julkisista infrastruktuuriyhteisöistä, joita vapautus koskee. Luettelossa mainitaan esimerkiksi raitiotiet, rakennukset ja muut pysyvät rakennelmat. Huomioitavaa on, että yhtiön osakekannan tulee olla kokonaisuudessaan julkisyhteisön omistuksessa vähintään välillisesti. Lisäksi infrastruktuuriyhtiön tulisi luovuttaa omaisuutensa käyttöoikeus omistajalleen tai sen sidosyksikölle julkisten palveluiden hoitokäyttöön. Yhtiön tulojen tulisi olennaiselta osalta koostua käyttöoikeuden luovutuksesta saaduista tuloista tai omistajalta saaduista vastikkeista.
Valtiovarainministeriö on selvittänyt yhdessä komission kanssa poikkeuksen ulottamista myös yksityisen tahon omistamien hankeyhtiöiden kokonaishoitopalveluna toteuttamiin infrastruktuurihankkeisiin sekä ns. Mankala-yhtiöiden toteuttamiin ydinvoimalan rakentamista ja käyttämistä koskeviin voimalaitoshankkeisiin. Poikkeuksen laajentamiseen liittyy kuitenkin tältä osin huomattavia haasteita EU:n valtiotukisääntelyn näkökulmasta, eikä sitä ole siten sisällytetty nyt esitettyihin muutoksiin.
Muun toiminnan vähennyskelvottomien nettokorkomenojen vähentäminen
Tulolähdejakoa koskevan muutoksen myötä elinkeinotoiminnan tulonlähteeseen siirtyneen tuloverolain mukaisen muun toiminnan tulolähteeseen (ns. TVL-tulolähde) kuuluvat vuonna 2019 tai aiemmin korkovähennysrajoituksen vuoksi vähentämättä jääneet nettokorkomenot on mahdollista vähentää kokonaisuudessaan elinkeinotoiminnan tulolähteessä.
Yhtiö voi vähentää aikaisempina vuosina kertyneet yhtiön omat TVL-tulolähteen vähennyskelvottomat nettokorkomenot elinkeinotoiminnan tulolähteessä kunkin vuoden vähennyskelpoisten nettokorkomenojen määrän puitteissa.
Vaikutukset yhtiöille
Jatkossa konserniyhtiöiden tulee huomioida vähintään 10 prosenttia suoraan tai välillisesti omistavien tahojen antamien lainojen vaikutus tasevertailussa, sekä muutoksen kiristävä vaikutus tasevertailussa hyväksyttäviin vertailutaseisiin. Julkisten infrastruktuurihankkeiden osalta hankkeista vastaavien yhtiöiden oikeus vähentää korkomenoja laajenee. Yhtiöt voivat vähentää aiemmin TVL-tulolähteessä syntyneet vähennyskelvottomat korkomenot lainmuutoksen myötä elinkeinotoiminnan tulolähteessä.
