3 minuutin lukuaika 19 tammik. 2022
Mitä tulee hybridityön jälkeen?

Mitä tulee hybridityön jälkeen?

Kirjoittaja Eva Tuominen

EY Finland, Consulting, People Advisory Services, Partner

Organisaatioiden, työntekijäkokemuksen ja yrityskulttuurin kehittäminen, henkilöstöhallinnon uudistaminen. Intohimona työn ja organisaatioiden tulevaisuuden visiointi. Liikkuu ratsastaen ja pyöräillen

3 minuutin lukuaika 19 tammik. 2022

Hybridityö on vasta työelämän murroksen alku. Nyt huomio on suunnattava yrityskulttuuriin ja työntekijäkokemukseen.

Lyhyesti: 
  • Joustavuutta osaamisstrategiaan. Esihenkilö haluaa tietää, mistä saa parhaan osaajan kustannustehokkaasti joustavimmin käyttöön.
  • Kustannussäästöt. Hybridityö muuttaa toimitilojen tarvetta ja vähentää työmatkakustannuksia.
  • Työntekijäkokemus. Joustavuus ja vapaus lisäävät hyvinvointia ja sitoutuneisuutta. 

Työelämä muuttuu, ja muutos tapahtuu nopeasti.

– Vaikka hybridityö on tällä hetkellä trendisana, varsinkin johtavissa yrityksissä mietitään laajemmin, mitä tulevaisuuden työ on. Monissa yrityksissä ymmärretään, että kyse on megatrendistä, sanoo EY Suomen partneri ja Workforce Advisory -palveluiden johtaja Eva Tuominen.

Suurimmalla osalla yrityksistä on jo alustava hybridityöstrategia. Sen pohjalta henkilöstölle on viestitty, minkä verran etätyötä voi tehdä ja millä ehdoin. Useimmissa yrityksissä on päädytty siihen, että etätyötä saa tehdä vain Suomessa eikä ulkomailla. Tuomisen mukaan myös niissä yrityksissä, joissa on aiemmin suhtauduttu etätyöhön varauksellisesti, on havaittu, että etätyö on parantanut tuottavuutta ja lisännyt henkilöstön keskimääräistä hyvinvointia.

Etätyö, sen tukeminen ja toimistolla tehtävän työn rooli ovat vasta ensimmäinen askel yrityksen hybridityöstrategiassa. Pidemmällä aikavälillä on kehitettävä yrityksen kulttuuria ja työntekijäkokemusta. Työelämän muutos saa yritysjohdon miettimään uudelleen kilpailu-, työvoima-, sijainti- ja toimitilastrategiaa.

Entistä globaalimmat työmarkkinat

Hybridityön hyödyt liittyvät ennen kaikkea joustavampaan osaamisstrategiaan. Monissa yrityksissä yrityksen henkilöstöhallinto on aiemmin vastannut työsopimuksellisten henkilöiden rekrytoinnista. Joustavan työvoiman hankkimisesta ja alihankkijoista sen sijaan on yleensä vastannut liiketoiminta tai hankintatoimi.

– Päivän polttava kysymys on, miten yrityksessä tehdään jatkossa selkeämmin yhteistyötä yli organisaatiorajojen. Rekrytoiva esihenkilö ei usein ole kiinnostunut siitä onko rekrytoitavalla henkilöllä työsopimus vai alihankintasopimus. Esihenkilö haluaa tietää, mistä saa parhaan osaajan kustannustehokkaasti joustavimmin käyttöön, Tuominen kertoo.

Hybridityö tuo myös kustannussäästöjä.

– Toimitila- ja työmatkakustannukset ovat olleet aiemmin merkittäviä kuluja yrityksille. Nyt kulut niiden osalta ovat vähentyneet. Väistämättä seuraa ajatus, että tarvitaanko yrityksessä näin paljon toimitiloja tai minkälaisia toimitiloja jatkossa halutaan.

Tulevaisuudessa jotkut yritykset eivät tarvitse yhteisiä toimitiloja ollenkaan. Toisille toimitilat ovat eräänlainen elämyskeskus eli tapahtuma- ja kokoontumispaikka. Jotkut yritykset taas tukeutuvat työntekopaikkojen verkostoon.

Työelämän muutos vaikuttaa myös työntekijäkokemukseen.

– Hybridityö tarjoaa joustavuutta ja vapautta, jota useimmat työntekijät haluavat. Sillä on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin ja työntekijöiden sitoutumiseen.

Samaan aikaan osaavista työntekijöistä käydään kovaa kilpailua. Kun useimmissa yrityksissä englanti alkaa olla työkielenä, osaajien rekrytointi on yhä globaalimpaa. Monesti asiantuntijatyötä voi tehdä kotoa käsin – sijaitsi koti sitten vaikka Tampereella tai Singaporessa. Se on työnantajille sekä etu että haaste, sillä myös omat työntekijät voivat rekrytoitua toisaalle globaaleilla työmarkkinoilla.

Hybridityö tarjoaa joustavuutta ja vapautta, jota useimmat työntekijät haluavat. Sillä on positiivinen vaikutus työhyvinvointiin ja työntekijöiden sitoutumiseen.
Eva Tuominen
EY Finland, Consulting, People Advisory Services, Partner

Urakehityksen takaaminen

Isoin haaste työn murroksessa on polarisaatio.

– Muutoksesta on hyötyä osalle työntekijöistä ja joissain työtehtävissä. Toiset taas kärsivät etätyöstä pitkällä aikavälillä. On esimerkiksi keskusteltu siitä, että mitä hybridityö ja etätyö tarkoittavat naisten työurien kannalta, Tuominen sanoo.

Tutkimusten mukaan monet naiset tekisivät mieluummin etätyötä, koska se helpottaa perheen ja läheisten hoitamista työnteon rinnalla. Etätyö on parantanut naisten työhyvinvointia ja mahdollistanut työssäkäynnin henkilöille, jotka tarvitsevat ajankäytöllistä joustoa pystyäkseen tekemään töitä.

– Epäillään, että naiset jäävät mieluummin kotitoimistolle ja miehet mieluummin tulevat toimistolle sitten, kun sinne palataan. Näin miehillä olisi enemmän epävirallista kanssakäymistä ja kasvokkain työskentelyä johtajien kanssa. Heidän urakehityksensä voi hyötyä siitä.

Esihenkilötyö vaatiikin uudenlaista otetta, kun tiimin jäsenet eivät tapaa kasvokkain.

– Tiimien johtamiseen tarvitaan aiempaa enemmän dataa ja työkaluja, joilla luodaan yhteisöllisyyttä ja tehostetaan yhteistä tekemistä.

Oleellista on, mitä tapahtuu yhteistyölle, innovointikyvylle sekä yrityskulttuurille, kun töitä tehdään säännöllisesti etänä ja työtovereita tavataan kasvokkain selvästi harvemmin kuin ennen.

Yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua uudenlaisen työn järjestämiseen ei ole niin työnantajan kuin työntekijöidenkään näkökulmasta.

– Yrityksen pitkän aikavälin fyysistä ja digitaalista työntekijäkokemusta pitää miettiä yhdessä yli organisaation funktiorajojen, sanoo Tuominen.

Toimistoille paluun koittaessa epäillään, että naiset jäävät mieluummin kotitoimistolle ja miehet mieluummin tulevat toimistolle. Tämä voi hyödyttää miesten urakehitystä, sillä toimistolla oleminen lisää epävirallista kanssakäymistä ja kasvokkain työskentelyä johtajien kanssa.

Ihmiskeskeiset organisaatiot motivoivat

Tuomisella on yli 18 vuoden kokemus henkilöstöjohtamisen ja henkilöstöhallinnon muutos- ja teknologiakonsultoinnista.

– Yhä suurempi osa yrityksistä nojautuu innovaatioihin ja digitalisaatioon. Siksi yrityksissä täytyy olla päteviä ihmisiä, joilla on kykyä innovoida ja palvella asiakkaita.

– Yritysjohdon kiinnostus yrityskulttuuria ja työntekijäkokemusta kohtaan on kasvanut viime vuosina huomattavasti. Minua motivoi se, miten voin auttaa yrityksiä kehittämään organisaatiota niin, että yritykset menestyvät pitkällä aikavälillä globaaleilla markkinoilla, sanoo Tuominen.

Nyt panostetaan muutoksen johtamiseen

Eva Tuominen johtaa EY:n Workforce Advisory -palveluita, jotka toimivat osana People Advisory Services -yksikköä. Yksikön tavoitteena on ratkaista kysymyksiä liittyen esimerkiksi organisaatioiden muutostilanteisiin, työsuhteen elinkaareen, osaamisen kehittämiseen, kehittyviin ja virtuaalisiin työsuhteisiin sekä henkilöstöhallinnon muuttuvaan rooliin.

– Konsultoimme asioissa, jotka ovat tyypillisesti henkilöstöjohtajan agendalla, luonnehtii Tuominen. 

– Nyt muutoksen johtaminen on paljon esillä työssämme. Kun tehdään isoja organisaatiomuutoksia, järjestelmämuutoksia tai yrityskauppoja, niin suurin haaste on aina työntekijöiden saaminen mukaan muutokseen. Tänä päivänä suomalaisyritykset haluavat investoida aiempaa enemmän muutoksen johtamiseen.

Muita yrityksien tällä hetkellä esille nostamia asioita ovat hybridityöhön liittyvät kysymykset. Tuominen kertoo tiimin suunnittelevan yrityksille esimerkiksi työympäristöstrategioita kokonaisvaltaisesti. Työelämän muutokseen liittyen yritysten agendalla on esimerkiksi yrityskulttuurin muutos ja sen mittaaminen. Lisäksi yrityksissä kaivataan näkemyksiä siitä, miten palkitsemismallien pitäisi kehittyä hybridityömallissa.

Yhteenveto

Hybridityö vauhditti työelämän muutosta ja teki työmarkkinoista entistä globaalimmat. Etätyöjärjestelyjen jälkeen yritysjohdon täytyykin kiinnittää nyt huomiota yrityskulttuuriin sekä työntekijäkokemukseen merkitykseen henkilöstölle. Hybridityö tuo joustavuutta, kustannussäästöjä ja parantaa työntekijäkokemusta, mutta se vaatii myös uudenlaista johtamista. Tiimien johtamiseen tarvitaan aiempaa enemmän dataa ja työkaluja, joilla luodaan yhteisöllisyyttä ja tehostetaan yhteistä tekemistä. Oleellista on, mitä tapahtuu yhteistyölle, innovointikyvylle sekä yrityskulttuurille, kun töitä tehdään säännöllisesti etänä ja työtovereita tavataan kasvokkain selvästi harvemmin kuin ennen. Työelämän muutos saa yritysjohdon miettimään uudelleen kilpailu-, työvoima- ja toimitilastrategiaa.

Tästä artikkelista

Kirjoittaja Eva Tuominen

EY Finland, Consulting, People Advisory Services, Partner

Organisaatioiden, työntekijäkokemuksen ja yrityskulttuurin kehittäminen, henkilöstöhallinnon uudistaminen. Intohimona työn ja organisaatioiden tulevaisuuden visiointi. Liikkuu ratsastaen ja pyöräillen