Pohjoismaiden välillä on merkittäviä eroja ylimmän johdon palkitsemisen tavoissa ja summissa. Parhaille ansioille pohjoismainen toimitusjohtaja pääsee suomalaisessa suuressa yrityksessä, kun pienimmät ylimmän johdon palkkiot löytyvät norjalaisyhtiöistä. Palkkioihin vaikuttaa yhä useammin myös vastuullisuustavoitteiden saavuttaminen.
EY on koonnut yritysten ylimmän johdon palkitsemisen trendejä tuoreeseen pohjoismaiseen raporttiin. Selvityksessä tarkastellaan ylimmän johdon palkitsemisohjelmia yhteensä 179 suuresta listayhtiöstä Suomesta, Ruotsista, Tanskasta ja Norjasta. Raportissa on mukana myös ylimmän johdon monimuotoisuus.
Pohjoismaisessa vertailussa käy ilmi, että markkina-arvoltaan yli 5 miljardin euron yrityksissä suurimmat palkkiot toimitusjohtajat saavat suomalaisissa yhtiöissä. Niissä toimitusjohtajan kokonaiskompensaation mediaanisumma on keskimäärin 2,4 miljoonaa euroa vuodessa. Markkina-arvoltaan alle 5 miljardin euron yhtiöissä toimitusjohtajien korkein palkkiotaso on Ruotsissa, jossa mediaani on 1,8 miljoonaa euroa. Myös näissä yhtiöissä toimitusjohtajien palkkiot nousevat Suomessa miltei samaan tasoon Ruotsin kanssa, 1,7 miljoonaan euroon.
EY:n selvityksestä käy ilmi, että Norjassa toimitusjohtajilla ja johtoryhmien jäsenillä on selvästi pohjoismaisia kollegojaan pienemmät palkkiot. Suurimmissa norjalaisissa yrityksissä toimitusjohtajien mediaaniansio on 850 000 euroa ja pienemmissä 560 000 euroa.
Norjassa myös johtoryhmän jäsenen palkkiot jäävät muita Pohjoismaita pienemmiksi. Suurimmissa norjalaisyrityksissä johtoryhmän mediaanipalkkio on noin 500 000 euroa ja pienemmissä 310 000 euroa. Suurimmille ansioille suuryritysten johtoryhmäläiset pääsevät Tanskassa, jossa vuosiansio nousee 1,2 miljoonaan euroon. Alle 5 miljardin liikevaihdon yhtiöissä johtoryhmässä parhaat ansiot ovat Ruotsissa, 730 000 euroa.
Sijoittajat vaativat vastuullisuusmittareita mukaan palkitsemiseen
Pohjoismaissa 32 prosenttia suurimmista pörssiyhtiöistä käyttää ESG-mittareita eli ympäristövastuuseen, sosiaaliseen vastuuseen ja hallintotapaan liittyviä tekijöitä palkitsemisessa. Määrä on kasvanut viime vuosien aikana. Yleisimmin ESG-mittarit ovat mukana tanskalaisten (39 %) ja ruotsalaisten (38 %) yritysten palkitsemisohjelmissa. Suomessa 28 prosenttia suurista yrityksistä käyttää ESG-mittareita. Harvinaisimpia ne ovat Norjassa, jossa 24 prosenttia yrityksistä käyttää ESG-mittareita palkitsemisohjelmissa.
Sosiaaliseen vastuuseen liittyvät mittarit ovat kaikissa Pohjoismaissa yleisemmin käytössä kuin ympäristöön ja hyvään hallintotapaan liittyvät mittarit. Suomessa palkitsemisohjelmien ESG-mittareista 76 prosenttia liittyy sosiaaliseen vastuuseen ja 12 prosenttia ympäristöön. Muissa Pohjoismaissa ympäristömittarit ovat Suomea yleisemmin käytössä. Ruotsissa ympäristövaikutuksiin liittyy 20 prosenttia palkitsemisohjelmien ESG-mittareista ja Norjassa 19 prosenttia.
”Turvallisuuteen, työtyytyväisyyteen, asiakastyytyväisyyteen, code of conductiin ja diversiteettiin liittyvät vastuullisuusmittarit ovat yleisiä. Ympäristömittareista palkitsemiseen on yleisimmin sidottu hiilidioksidipäästöjen vähentäminen”, kertoo EY:n johdon palkitsemispalveluista vastaava johtaja Hannu Tyyskä.
”Usein paine vastuullisuuteen liittyvien suoriutumismittareiden liittämiseen johdon palkitsemisohjelmiin tulee vahvasti institutionaalisten sijoittajien suunnalta. Jos yritys kertoo olevansa sitoutunut kehittämään vastuullisuuttaan, tulisi sen näkyä myös johdon palkitsemisen mittareissa.”
Naiset edelleen vähemmistönä yritysten ylimmässä johdossa – pienin edustus Tanskassa
Osana selvitystä tarkasteltiin myös ylimmän johdon sukupuolijakaumaa Pohjoismaissa. Pohjoismaissa joka kolmas hallituksen jäsen on nainen, johtoryhmän jäsenistä joka neljäs ja toimitusjohtajista yksi kymmenestä.
Hallitusten jäsenistä lähimpänä tasa-arvoa ollaan Norjassa, jossa naisia on 41 prosenttia hallitusten jäsenistä. Muissa Pohjoismaissa on naisia hallitusten jäsenistä lähes yhtä paljon: Suomessa 32 prosenttia, Ruotsissa 37 prosenttia ja Tanskassa 33 prosenttia.
Norjalaisyritysten naisten lähes tasa-arvoista edustusta hallituksessa selittää Norjassa voimassa oleva vaatimus yritysten hallitusten 40 prosentin sukupuolikiintiöstä. Toimitusjohtajista naisia Norjassa on kuitenkin vain 11 prosenttia ja johtoryhmän jäsenistä 28 prosenttia.
Suomessa nainen on suuren listayhtiön johdossa muita Pohjoismaita hieman useammin. Suomessa nainen on toimitusjohtajana 15 prosentissa yhtiöistä. Johtoryhmän jäsenistä naisia on 28 prosenttia.
Pohjoismaista Tanskalla on pisin matka tasa-arvoon ylimmässä johdossa. Tanskassa naisia on toimitusjohtajista vain 7 prosenttia. Kehitystä tasa-arvoisempaan suuntaan on kuitenkin havaittavissa, sillä johtoryhmän jäsenistä naisten osuus oli kasvanut 21 prosenttiin edellisen vuoden 14 prosentista. Pohjoismaista tanskalaisissa yrityksissä on pienimmät johtoryhmät, mediaanikoon ollessa vain neljä henkilöä. Näin ollen moni tanskalaisyritys on vain miehistä koostuvan johtoryhmän johdettavana.
Tutustu raporttiin:
Executive and board remuneration in Nordic countries, 2022
