Suomalaisten kasvuyritysten määrä on kääntymässä jyrkkään laskuun. Voimakasta kasvua hakevien yritysten määrä on romahtanut ja myös näkymät tulevasta kasvusta ovat heikot. Kasvuyritysten määrän laskulle on kolme selkää syytä: epävarmat talousnäkymät, pula osaavasta työvoimasta ja kova kilpailutilanne. Asia selviää konsulttiyritys EY:n alkuvuodesta teettämästä kasvuyritystutkimuksesta.
Kyselyn mukaan kasvuyritysten osuus tulee tippumaan jyrkästi: peräti 54 prosenttia. Yritysten henkilöstömäärään liittyvien kasvuennusteiden perusteella vain 13 prosenttia täyttää tulevaisuudessa kasvuyrityskriteerit. Tilastokeskuksen kriteeristön mukaan kasvuyrityksen henkilöstömäärä kasvaa yli 20 prosenttia kolmen peräkkäisen vuoden aikana.
Tänä vuonna kyselyyn vastanneista yrityksistä 31 prosenttia odottaa keskimäärin alle 10 prosentin kasvua ja 46 prosenttia odottaa 11-20 prosentin kasvua seuraavan kolmen vuoden aikana.
Tämä merkitsee sitä, että 77 prosenttia vastanneista ei täytä enää jatkossa kasvuyritysten kriteeristöä. Pahimmassa tapauksessa henkilöstön keskimääräisen kasvun perusteella kasvuyritysten määrä saattaa jopa puolittua nykyisestä yli 3,5 miljoonan euron kokoluokassa.
”Perinteisesti kasvuyritykset hakevat voimakasta kasvua ympäröivästä markkinatilanteesta riippumatta, tällä hetkellä ne näyttävät kuitenkin lähes halvaantuneen. Voimakasta kasvua hakee strategiassaan alle kolmannes. Suurin osa sanoo kasvavansa mahdollisuuksien mukaan, mikä kielii siitä, ettei strategia tai tavoitteisiin yleensä ole sitouduttu joko sisäisten tai ulkoisten tekijöiden johdosta. On tavallaan annettu periksi olosuhteille. Se on huolestuttavaa, sillä valtaosa uusista työpaikoista syntyy nimenomaan kasvuyrityksiin – asialla on siis suora vaikutus maamme työllisyysmarkkinoille ja tulevaisuuteen”, toteaa EY:n tilintarkastuspartneri Juha Hilmola.
Kasvun keinoja ja esteitä
Kyselyyn vastanneista yrityksistä 44 prosenttia on vientiyrityksiä. Kotimaankauppaa tekevistä yrityksistä 13 prosenttia hakee kasvua suunnittelemalla kansainvälistymistä, mikä on 4 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten toteutetussa kyselyssä. Myös yritysostojen avulla kasvaminen on aiempaa tahmeampaa: 26 prosenttia aikoo hakea kasvua ostamalla, mikä on 7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä kyselyssä.
”Yli puolet vastaajayrityksistä toimii pelkästään kotimaanmarkkinoilla, eikä niillä ole juuri aikeita kansainvälistyä. Tämäkin kertoo jonkinlaisesta lamaantumisesta. Jos kasvua ei ole kotimaassa, perinteisesti sitä haetaan muualta tai ostetaan kilpailijoita markkinoilta. Nyt on näkyvissä uskalluksen puutetta ja strategista näköalattomuutta”, Hilmola toteaa.
Suurimpina kasvun esteinä pidetään nykyisiä epävarmoja talousnäkymiä (51%), pulaa osaavasta työvoimasta (42%) ja toimialan kovaa kilpailua (38%). Kolmen kärki on selvä, eikä siinä ole tapahtunut selkeitä muutoksia edellisestä kyselystä. Neljännellä sijalla oleva korkotason ja inflaation vaikutus (29%) on laskenut 15 prosenttiyksikköä edellisvuodesta. Lisäksi raaka-aineiden saatavuusongelmat ovat helpottamassa, sillä enää 14 prosenttia vastaajista piti raaka-aineiden saatavuutta kasvun esteenä, mikä on 19 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisessä kyselyssä.
Tutkimuksesta:
Tutkimuksen toteutti Iro Research Oy EY:n toimeksiannosta. Kohderyhmänä olivat kasvuyritykset, joiden liikevaihto on ollut viimeisimmässä vahvistetussa tilinpäätöksessä vähintään 3,5 miljoonaa euroa, ja joiden kasvu on ollut aikavälillä 2021–2023 vähintään 30 prosenttia. Kunta- ja valtio-omisteiset yhtiöt sekä osuuskunnat jäivät kyselyn ulkopuolelle. Tutkimuksen tiedot kerättiin tietokoneohjatuin puhelinhaastatteluin (CATI) Iro Research Oy:n puhelinhaastattelukeskuksesta 5.2.–6.3.2024. Tutkimukseen saatiin vastauksia yhteensä 180.
