Jääkiekon miesten SM-liigaseurat onnistuivat paikkaamaan viime kauden yli 40 miljoonan euron liikevaihdon laskua 27 miljoonan euron kustannussäästöillä ja yli 10 miljoonan euron valtion tuilla, käy ilmi konsulttiyhtiö EY:n tuoreesta raportista. Henkilöstökulujen osuus kustannussäästöistä oli noin 10 miljoonaa euroa.
EY:n Katsaus liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen -raportti käsittelee SM-liigaseurojen ja SM-liiga Oy:n taloustilannetta kausilla 2019–2020 ja 2020–2021. Tuore raportti vertaa lisäksi pandemian vaikutuksia jääkiekkoliigojen taloustilanteisiin Suomessa ja Ruotsissa. EY analysoi jääkiekon SM-liigajoukkueiden taloudellisesta tilannetta kolmatta vuotta peräkkäin.
EY koosti yhteen jääkiekon miesten SM-liigaseurojen saamat kustannustuet. Seuroille on 8. lokakuuta 2021 mennessä myönnetty yhteensä 10,3 miljoonaa euroa Valtionkonttorin kustannustukea. Yhteensä seuroille on myönnetty noin 11 miljoonaa euroa erilaisia tukia ja muita avustuksia.
Kustannustukea on myönnetty yrityksille, joille koronapandemia on aiheuttanut äkillisen liikevaihdon pudotuksen. Pandemian vuoksi asetettujen rajoitusten keskellä pelatulla kaudella 2020–2021 liigaseurojen yhteenlaskettu liikevaihto laski lähes 40 prosenttia 69 miljoonaan euroon.
Yleisörajoitusten vuoksi kauden kokonaiskatsojamäärä jäi alle 300 000 henkilöön, kun aikaisemmilla kausilla jäähalleissa on ollut katsojia noin 1,9 miljoonaa.
”Kustannustuet ovat olleet seuroille todella merkittävä tulonlähde ja paikanneet pandemian aiheuttamaa kassavajetta. Tuet ovat korvanneet noin neljänneksen taloudellisista menetyksistä, mikä on auttanut pitämään seurat toiminnassa”, sanoo Janne Aalto EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluista.
Kustannustukea on liigaseuroista myönnetty eniten HIFK:lle, joka sai 1,8 miljoonaa euroa tukea, ja vähiten Sportille, jonka tukimäärä oli 340 000 euroa. Keskimäärin joukkueet saivat kustannustukea noin 780 000 euroa. Seurojen saama tukisumma vaihtelee 7–18 prosenttia seuran edellisen kauden liikevaihdosta.
”Seurojen saamissa tukisummissa on suuria eroja. Taloudellisesti vahvat seurat keräsivät isoimmat tuet, koska heillä liikevaihdon lasku oli suurin. Vastaavasti tiukimmissa kassatilanteissa olleet seurat saivat vähien tukia, koska liikevaihdon lasku ei ollut niin merkittävä. Tämän lisäksi eroja selittää osittain se, että osalla seuroista saman konsernin toimintaan kuuluu myös ravintola- ja tapahtumaliiketoimintaa, joita rajoitukset ovat myös koskeneet”, kertoo liigaseurojen talouslukuja analysoinut Aalto.
”Tulevaisuuden kannalta seurojen tulee nyt arvioida, miten liiketoimintaa voitaisiin kehittää niin, että ottelutapahtumien lisäksi seuroille syntyisi muita merkittäviä tulonlähteitä. Liigaseurat voisivat esimerkiksi miettiä, miten ne voisivat hyödyntää paikallista brändiarvoaan ja tunnettavuuttaan liiketoiminnassaan nykyistä laajemmin.”
Henkilöstökulut pienenivät yli 10 miljoonaa euroa
Säästöjä liiigaseurat hakivat kauden aikana muun muassa henkilöstökuluista, jotka muodostavat 60 prosenttia seurojen kokonaiskuluista. Seurojen henkilöstökulut olivat yhteensä 54 miljoonaan euroa, mikä on 16 prosenttia vähemmän kuin kaudella 2019–2020.
”Sopeutustoimilla seurat pystyivät vähentämään henkilöstökulujaan 10 miljoonalla eurolla. Kauden aikana pelkona oli, että koronarajoitusten vuoksi seurat joutuisivat leikkaamaan henkilöstökuluja vielä enemmän. Seuroille syntyi kuitenkin kauden aikana merkittäviä säästöjä myös siitä, että yleisötapahtumien järjestämiseen liittyviä erilaisia kustannuksia ei syntynyt. Säästö materiaali- ja palvelukustannuksista oli lähes 11 miljoonaa euroa”, sanoo Janne Aalto.
KooKoon pisteet edullisimmat jo toista vuotta peräkkäin
EY:n vuosittaisen analyysin mukaan kaudella 2020–2021 kalleimmaksi pisteet tulivat miesten SM-liigajoukkueista JYP:lle. JYP:n yhden pisteen laskennallinen hinta oli 88 900 euroa, mikä on lähes kaksi kertaa enemmän kuin edullisimmin pisteet hankkineen KooKoon 46 200 euron pistehinta.
Keskimääräinen pisteen hinta laski 22 prosenttia 2019–2020 pelatun kauden 92 700 eurosta viime kauden 72 000 euroon. Pisteen hinta muodostuu seuran kokonaiskuluista jaettuna saavutetuilla pisteillä.
”Pisteen hinta laski merkittävästi seurojen kustannussäästöjen vuoksi. Eniten pisteidensä hintaa pystyi pienentämään Pelicans, jonka pisteet syntyivät neljänneksen pienemmillä kuluilla kuin kaudella 2019–2020”, kertoo Janne Aalto.
EY:n tiedot perustuvat seuroilta saatuihin alustaviin tilinpäätöstietoihin ja koskevat liigaseurojen konsernitilinpäätöksiä.
Lue myös Selvitys: Ruotsissa jääkiekkoliiga selvisi koronasta Suomen Liigaa pienemmillä taloudellisilla tappiolla
