Selvitys: Ruotsissa jääkiekkoliiga selvisi koronasta Suomen Liigaa pienemmillä taloudellisilla tappiolla

Konsulttiyhtiö EY:n selvityksen mukaan Ruotsissa jääkiekon miesten pääsarjan joukkueet selviytyivät taloudellisesti koronapandemian keskellä pelatusta kaudesta Suomen liigaseuroja paremmin. Ruotsissa seitsemän seuran liiketulos oli yleisörajoituksista huolimatta positiivinen, kun Suomessa samaan pystyi vain yksi seura.

Taloudellisilla mittareilla verrattuna Svensk Hockey League on kaksi kertaa Suomen liigan kokoinen. Koronan vuoksi myönnettyjä valtion tukia Ruotsin liiga sai vastaavasti noin kaksi kertaa Suomen liigaa enemmän.

EY on selvittänyt jääkiekon liigaseurojen taloustilannetta sekä Suomessa että Ruotsissa. Suomen seuroja analysoivasta Katsaus liigaseurojen taloudelliseen tilanteeseen 2020/2021 ja Ruotsin seurojen taloutta selvittävän Hur mår svensk elithockey? -raporttien mukaan Ruotsissa joukkueet tekivät kaudella yhteensä kahden miljoonan euron tappiot, kun Suomen liigaseurojen yhteenlasketut tappiot painuivat kahdeksaan miljoonaan euroon.

”Ruotsissa liigaseurat ovat onnistuneet kasvattamaan muita kuin yleisötapahtuman järjestämisestä syntyviä tulonlähteitään, kuten tv- ja sponsorisopimusten tuottoja menneinä vuosina. Näin ollen, pandemian vuoksi molemmissa maissa asetetut yleisörajoitukset eivät iskeneet Ruotsissa seurojen talouteen yhtä voimakkaasti kuin Suomessa”, sanoo Janne Aalto EY Suomen taloushallinnon neuvontapalveluista.

Ruotsin jääkiekkoliigan vertailukelpoinen liikevaihto on lähes kaksinkertainen Suomen liigaan verrattuna. Seurojen yhteenlaskettu vertailukelpoinen liikevaihto viime kaudella oli Ruotsissa 125 miljoonaa euroa ja Suomessa 69 miljoonaa euroa.

Ruotsissa kauden liikevaihto laski edelliseen verrattuna 30 prosenttia, Suomessa liikevaihdon pudotus oli hieman suurempi, 38 prosenttia. Ruotsissa seurat saivat Riksidrottsförbundetilta tukea noin 21 miljoonaa euroa ja Suomessa valtion tuki seuroja noin 10 miljoonalla eurolla. 

”Valtioiden myöntämien tukipakettien lisäksi jääkiekkoseurat sekä Suomessa että Ruotsissa saivat vaihtelevasti muita pienempiä avustuksia, kuten vuokranalennuksia ja Ruotsissa palkkatukea”, kertoo Janne Aalto.

Keskimäärin joukkuetta kohden syntyi kauden aikana liikevaihtoa Ruotsissa noin 11 miljoonaa euroa ja Suomessa 5 miljoonaa euroa. Ruotsin pääliigassa pelaa yksi joukkue Suomen liigaa vähemmän.

”Ruotsin jääkiekkoliigassa seurojen taloudessa liikkuu huomattavasti enemmän rahaa kuin suomalaisilla seuroilla. Suomen seuroista vain kolme, HIFK, Tappara ja Kärpät, yltävät taloudellisten mittarien valossa Ruotsin liigaseurojen tasolle”, kertoo Janne Aalto.

EY:n tiedot perustuvat seuroilta saatuihin alustaviin tilinpäätöstietoihin ja koskevat liigaseurojen konsernitilinpäätöksiä.

Lue myös: Jääkiekon SM-Liigaseurat selvisivät yleisörajoituksista tukien, sopeutusten ja ottelutapahtumista syntyneiden säästöjen avulla